koronavirus
Suomen on lahjoitettava ylimääräiset rokotteet kehittyviin maihin

Suomen on lahjoitettava ylimääräiset rokotteet kehittyviin maihin

Monissa maissa kuolee edelleen joka päivä saman verran ihmisiä koronatautiin kuin Suomessa on kuollut koko pandemian aikana. Rikkaissa maissa onkin keskitytty omien kansalaisten rokottamiseen sen sijaan, että olisi globaalisti rokotettu kaikki riskiryhmiin kuuluvat. Ylimääräiset rokotteet tulisi lahjoittaa kehittyville maille, kirjoittaa Johanna Kohvakka.

Rokotepassi pelastaisi tapahtuma-alan kesän

Rokotepassi pelastaisi tapahtuma-alan kesän

Näyttää siltä, että riski sairastua koronaan vähenee olennaisesti jo ensimmäisen rokote-annoksen jälkeen. Voisiko siis myös Suomessa teattereita, museoita ja konsertteja alkaa avata rokotetuille ja sairastaneille? Rokotepassi tai vastaava todistus merkitsisi tapahtuma-alalle selvää helpotusta.

Priorisointi on vaikeaa mutta pakollista, myös rokotuksissa

Priorisointi on vaikeaa mutta pakollista, myös rokotuksissa

Resurssien priorisointi on terveydenhuollon tärkeimpiä periaatteita ja vaietuin asia. Arvovalinnat kuuluvat periaatteessa kansanvallan piiriin, mutta poliitikot eivät halua koskea tähän asiaan kepilläkään. Priorisoinnista on kyse myös nyt, kun päätetään rokotusjärjestyksestä.

Juridisen kömpelyyden hinta on kova

Juridisen kömpelyyden hinta on kova

Koronatoimet ovat moneen kertaan törmänneet lainsäädännön kömpelyyteen. Muissa EU-maissa on pystytty toimiin, joihin kotimainen lainsäädäntömme ei ole venynyt. Juridisen saivartelun vähentämiseksi lakeihimme voisi kirjata lainsäätäjän tarkoitusta ymmärtäviä yleispykäliä.

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Koronapandemian seurauksena useita maailman alueita uhkaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. Vaikka akuutin nälänhädän riskistä puhuttiin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Ihmisille, jotka kärsivät kriisistä pahiten tulee löytyä tukea ja solidaarisuutta, kirjoittaa Eva Tawasoli.

On jälleen kerran aika olla me

On jälleen kerran aika olla me

Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.

Kaupungit taisivat selvitä säikähdyksellä

Kaupungit taisivat selvitä säikähdyksellä

Toistuvien pandemioiden uskottiin jo kääntävän kaupungistumisen suunnan. Tulikin rokotekehityksen vallankumous. Kaupunkeja ei tarvitse purkaa, mutta jälkensä pandemia niihin silti jättää. Jatkossa vain mukavat kaupungit menestyvät.

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.

Korona lyö kierroksia kuntien talousahdinkoon

Korona lyö kierroksia kuntien talousahdinkoon

Valtionvarainministeriö arvioi tuoreessa kuntatalousohjelmassaan koronaviruspandemian koetelleen eniten 20 000-40 000:n asukkaan kuntia. Ensi vuonna kriisikuntia on odotettavissa 4-6 kappaletta lisää. Imatralla matkailutulot romahtivat koronatilanteen vuoksi.

Ikäihmisten ääni kuuluviin korona-aikanakin

Ikäihmisten ääni kuuluviin korona-aikanakin

Kevään koronarajoitukset kohtelivat kaikkia yli 70-vuotiaita hauraina riskiryhmäläisinä. Kaikki ihmiset ja ihmisryhmät haluavat kuitenkin olla mukana päättämässä heitä itseään koskevista asioista – myös ikäihmiset, kirjoittaa Kati Juva.

Pandemia lisäsi pyöräilyä ympäri maailman

Pandemia lisäsi pyöräilyä ympäri maailman

Pelko ihmisiä täynnä olevista julkisista liikennevälineistä ja liikunnan tarve ovat lisänneet pyöräilyä maailmanlaajuisesti. Pariisi avasi katuja pyörille, Amsterdam rajoitti autojen nopeuksia ja Yhdysvalloissa pyöräkauppa vilkastui.