Suomen koronatilanteesta ja -toimista käydyssä keskustelussa on kiistelty monista valinnoista. Infektioepidemiologia Merja Rantala muistuttaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvää eurooppalaista tasoa ja tehosterokotuksia on annettu muun Euroopan kanssa samaan tahtiin. Hän arvostelee myös kolumnisti Martin Scheininin käsityksiä hybridi-immuniteetista ja ylikuolleisuudesta.
Jätevesiseurannat kertovat koronatartuntojen olevan reippaassa kasvussa ja sairaalassa olevien koronapositiivisten osuus nousee jyrkästi. Rokotusten ansiosta sairaus ei ole enää kovin vaarallinen ja sairaalapotilaatkin ovat hoidossa pääosin muun syyn takia. Tämä on nyt normaali olotila, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.
Pandemia-aikana turvaa haetaan usein ystävistä ja perheestä. Mitä tehdä, kun läheiset ovat toisessa maassa ja matkustaminen on kielletty? Alanyassa laantuneen turismin takaa on paljastunut raa’an työntäyteinen maailma, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Covid-19 ei tule olemaan viimeinen pandemia. Nyt on aika panna lainsäädäntö kuntoon, jotta seuraavalla kerralla ei jouduttaisi käyttämään aikaa juridiseen pohdintaan, vaan voitaisiin toimia viivästyksettä ja parhaan tiedon mukaisesti.
Suomi ilmeisesti selvisi Covid-19-taudista muihin maihin verrattuna vähällä. Lainsäädännön kankeus teki kuitenkin pandemian torjunnasta tehotonta ja kallista. Lainsäädäntö on pantava kuntoon ennen seuraavaa pandemiaa, koska silloin voi olla kiire.
Mikä on kaupunkien tulevaisuus koronan jälkeen? Etätyö tulee yleistymään. Jos etätöitä tehdään maiden rajojen yli, pitää ratkaista kysymys verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Voiko verot maksaa Viroon ja saada terveydenhuollon Suomesta? Pitäisikö kaavoittajan uskoa, että toimistotilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän?
Hallituksemme sanoo kuuntelevansa asiantuntijoita koronapäätöksissään. Infektiotautien asiantuntijuutta pitäisi kuitenkin tunnistaa paremmin ja tutkimustietoa viedä käytäntöön. Yhteiskunnallisen elämän pitäminen mahdollisimman normaalina on kansakunnan etu, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Koronarajoitusten purku on täyttänyt sairaalat Baltian maissa, Norjassa ja Tanskassa. Jotta näin ei kävisi Suomessakin, on ravintolat ja tapahtumat laitettava koronapassin taakse mahdollisimman nopeasti.
Monissa maissa kuolee edelleen joka päivä saman verran ihmisiä koronatautiin kuin Suomessa on kuollut koko pandemian aikana. Rikkaissa maissa onkin keskitytty omien kansalaisten rokottamiseen sen sijaan, että olisi globaalisti rokotettu kaikki riskiryhmiin kuuluvat. Ylimääräiset rokotteet tulisi lahjoittaa kehittyville maille, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Näyttää siltä, että riski sairastua koronaan vähenee olennaisesti jo ensimmäisen rokote-annoksen jälkeen. Voisiko siis myös Suomessa teattereita, museoita ja konsertteja alkaa avata rokotetuille ja sairastaneille? Rokotepassi tai vastaava todistus merkitsisi tapahtuma-alalle selvää helpotusta.
Esitetyt liikkumisrajoitukset eivät vaikuta minuun – keski-ikäiseen ja keskituloiseen yrittäjäsetään yhtään millään tavalla, eikä se ole sattumaa. Lakiesitys on suunnattu rajoittamaan sellaisten ihmisten elämää joilla ei ole kolumnipaikkaa verkkolehdessä ja omaa työhuonetta, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Resurssien priorisointi on terveydenhuollon tärkeimpiä periaatteita ja vaietuin asia. Arvovalinnat kuuluvat periaatteessa kansanvallan piiriin, mutta poliitikot eivät halua koskea tähän asiaan kepilläkään. Priorisoinnista on kyse myös nyt, kun päätetään rokotusjärjestyksestä.
Päivittyvässä artikkelissa Osmo Soininvaara seurasi ja tarkasteli Israelin muita maita ripeämmin käynnistyneen rokotusohjelman vaikutusta koronapandemiatilanteeseen. Artikkelin päivitys lopetettiin 31.3.2021 toteamukseen, että Israel päihitti rokottamalla erittäin pahan epidemiatilanteensa.
Koronatoimet ovat moneen kertaan törmänneet lainsäädännön kömpelyyteen. Muissa EU-maissa on pystytty toimiin, joihin kotimainen lainsäädäntömme ei ole venynyt. Juridisen saivartelun vähentämiseksi lakeihimme voisi kirjata lainsäätäjän tarkoitusta ymmärtäviä yleispykäliä.
Koronapandemian seurauksena useita maailman alueita uhkaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. Vaikka akuutin nälänhädän riskistä puhuttiin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Ihmisille, jotka kärsivät kriisistä pahiten tulee löytyä tukea ja solidaarisuutta, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.
Toistuvien pandemioiden uskottiin jo kääntävän kaupungistumisen suunnan. Tulikin rokotekehityksen vallankumous. Kaupunkeja ei tarvitse purkaa, mutta jälkensä pandemia niihin silti jättää. Jatkossa vain mukavat kaupungit menestyvät.
Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.
Veikkauksen tiedotteen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet koronan leviämisen estämiseksi johtavat siihen, että rahapelipaikat- ja automaatit suljetaan alueilla, joissa koronavirus on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa.
Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.
Valtionvarainministeriö arvioi tuoreessa kuntatalousohjelmassaan koronaviruspandemian koetelleen eniten 20 000-40 000:n asukkaan kuntia. Ensi vuonna kriisikuntia on odotettavissa 4-6 kappaletta lisää. Imatralla matkailutulot romahtivat koronatilanteen vuoksi.
Koronahuoli piinaa edelleen asumisyksiköissä asuvia vammaisia sekä heidän läheisiään. Sosiaali- ja terveysministeriöstä myönnetään, että keväällä oli väärinymmärrystä, eikä asukkaita eristetä enää läheisistään.
Kevään koronarajoitukset kohtelivat kaikkia yli 70-vuotiaita hauraina riskiryhmäläisinä. Kaikki ihmiset ja ihmisryhmät haluavat kuitenkin olla mukana päättämässä heitä itseään koskevista asioista – myös ikäihmiset, kirjoittaa Kati Juva.
Pelko ihmisiä täynnä olevista julkisista liikennevälineistä ja liikunnan tarve ovat lisänneet pyöräilyä maailmanlaajuisesti. Pariisi avasi katuja pyörille, Amsterdam rajoitti autojen nopeuksia ja Yhdysvalloissa pyöräkauppa vilkastui.
Esitellessään ensi vuoden budjettiesitystään valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi, että koronan toinen aalto on estettävä, sillä toiseen 20 miljardin hintaiseen yhteiskunnan pysähdykseen ei ole varaa. Niinpä.
Koronakevät nosti esiin vammaisten perusoikeudet, joita vastaan on rikottu muun muassa asumisyksiköiden eristämisessä. Koronavirus paljasti, miten heikosti sekä sosiaali- ja terveysministeriö, viranomaiset että asumispalvelujen tuottajat ovat perillä mihin laki oikeuttaa ja velvoittaa.
Jännittääkö, miten Covid-19 pandemia muuttaa kaupunkien kehitystä, YIT:n Juha Kostiainen? Café Oden vieras pohtii näköalapaikalla, mihin suuntaan kaupungit nyt katsovat.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon