Terveydenhuollon osuuden koko Suomen kasvihuonepäästöistä on arvioitu olevan 5,3 prosenttia. Leikkauksissa käytettävät nukutuskaasut tuottavat tästä merkittävän osan.
Anestesiakaasut ovat yksi merkittävimmistä päästöjen lähteistä terveydenhuollossa. Yhdysvaltalaisen tutkijan, Jodi Shermanin mukaan anestesiakaasuista tulee noin 30 prosenttia sairaalan päästöistä. Sherman tutkii aihetta Yhdysvalloissa, minkä takia tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa Suomen tilanteeseen.
“Tämä vaihtelee suuresti maiden ja sairaaloidenkin välillä. Olen esimerkiksi työskennellyt Saksassa sairaalassa, jossa kaasuanesteetit oli kielletty jo 2000-luvun alussa juuri ympäristösyistä”, kertoo Ortonissa työskentelevä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Olaf Krone.
British Journal of Anaesthesia -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan anestesiakaasujen päästöjen maailmanlaajuinen mittakaava on sama kuin yhdellä hiilivoimalalla tai miljoonalla henkilöautolla.
Anestesiakaasun vaihtoehto on lääkeaine propofolilla tehtävä suonensisäinen anestesia. Propofolin käyttö ei ole sekään täysin ympäristöystävällinen valinta, sillä käytöstä tulee runsaasti muovijätettä. Päästömäärät ovat reilusti pienemmät kuin nukutuskaasuilla. Merkittävin ongelma on propofolin myrkyllisyys luonnolle, erityisesti vesistöille.
Suomalaisissa sairaaloissa yleisimmät nukutukseen käytettävät kaasut ovat desfluraani ja sevofluraani. Näiden tuottamiin päästöihin on alettu vähitellen havahtumaan.
Desfluraani ja sevofluraani ovat todella voimakkaita kasvihuonekaasuja. Arvion mukaan desfluraanin ilmastoa lämmittävä vaikutus on hiilidioksidiin verrattuna 3714-kertainen, sevofluraanilla 349-kertainen.
Vertailu perustuu GWP20-lukuun (global warming potential), joka mittaa sitä, kuinka paljon tonni kaasua lämmittää ilmakehää 20 vuoden aikana. 1000 kiloa desfluraania ilmakehässä vastaa päästöinä siis 3,714 miljoonaa kiloa hiilidioksidia 20 vuoden ajanjaksolla.
Desfluraani ja sevofluraani ovat kaasuina muita kalliimpia, minkä takia niiden käyttö on yleisempää kehittyneissä maissa. Isofluraania ja enfluraania käytetään nykyään harvoin ja , etenkin Suomessa. Suomessa tämä on lähinnä eläinlääketieteellisessä käytössä. Globaalisti kyseisiä kaasuja kuitenkin vielä käytetään paljon.
“Niiden ongelma on myös se, että ne ovat freoneja. Päästöhaittojen lisäksi ne pilkkovat otsonia, kuten ilokaasukin”.
Monia eri tapoja päästöjen vähentämiseen
Lääkintälaiteyritys Baxter on tuonut markkinoille Contrafluran-teknologian, jolla anestesiassa käytetyt kaasut saadaan kerättyä uudelleenkäyttöä varten.
Anestesiakoneeseen asennetaan erillinen säiliö, johon otetaan leikkauspotilaan keuhkoista poistuvasta uloshengitysilmasta anestesiakaasut talteen. Anestesiakaasujen käytön hiilijalanjälki voi täten olla jopa 70 prosenttia pienempi.
Helsingissä sijaitseva yksityinen sairaala Orton on ensimmäisenä sairaalana Suomessa alkanut kierrättämään nukutuskaasuja. Kyseessä on merkittävä askel sairaaloiden kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Muuallakin Suomessa on virinnyt kiinnostusta kaasujen kierrättämiseen. Esimerkiksi Peijaksen sairaalassa on suunniteltu laitteen hankkimista.
Anestesiakaasulla täytetyt säiliöt lähetetään takaisin laitevalmistajan kotimaahan Saksaan, missä kaasut otetaan talteen ja kierrätetään uudelleenkäyttöä varten. Kuljetus aiheuttaa oman osuutensa verran päästöjä, mutta taakka ilmastolle on kuitenkin säästettyyn ilmastokuormaan suhteutettuna hyvin pieni. Jos menetelmä tulee laajempaan käyttöön, voidaan odottaa prosessointipisteitä tulevan myös pienempien etäisyyksien päähän.
Päästöjä voidaan vähentää myös niin kutsutulla pienvirtaustekniikalla. Pienvirtaus-, eli low flow -tekniikka perustuu siihen, että potilaalle palautetaan aiemmin hengitettyä kaasua uudestaan ja tuoretta kaasua annetaan vähemmän. Näin myös suurin osa anestesiakaasusta kiertää potilaan ja hengityskoneen välissä.
Hengitetty ilma kiertää takaisin hengityskoneeseen, joka poistaa hiilidioksidin hengityskalkin kautta sekä lisää hengitysilmaan happea. Tämän jälkeen ilma kiertää takaisin potilaan hengitettäväksi. Kokonaisuudessaan annettavan anestesiakaasun määrä jää murto-osaan normaalista.
Uusimmista anestesiakoneista ei tule juurikaan päästöjä ilmakehään nukutuksen ylläpidon aikana. Pienvirtaustekniikka vähentää siis käytetyn kaasun määrää, mutta leikkauksen päätyttyä anestesiakaasu on kuitenkin päästettävä kaasuimun kautta ilmakehään.
Kalliiden kaasujen kulutuksen vähentäminen tuottaa niin ikään myös säästöjä.
Tietoisuutta tarvitaan lisää lääkärikunnassa
Alkuinvestointina anestesiakaasujen talteenottolaite on sairaalalle muutaman kymmenen tuhannen euron summa.
Alkuinvestoinnin jälkeen sairaala maksaa pienen käyttökulun jokaisesta kaasuntalteenottopöntöstä. Järjestelmä motivoi käyttämään kaasuja säästeliäämmin ja yhdistämään mukaan myös pienvirtaustekniikkaa.
“Usein ympäristotekojen tekeminen on niin sanottu win-win situation. Kun säästetään ympäristöä, säästetään myös rahaa”, Krone toteaa.
Teknologian laajempi käyttöönotto riippuu Kronen mukaan lääkärikunnan aktiivisuudesta. Monilla sairaaloilla on ympäristövastaavia, joilla olisi mahdollisuus edistää anestesiakaasujen talteenottoa tai muita päästönvähennystapoja.
“Mielestäni ammattimme velvoittaa meitä aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa. Ilmastokriisi on myös terveyskriisi. Meidän kaikkien kannattaa tehdä osuutemme ilmastokriisin torjumisessa”, Krone lisää haastattelun lopuksi.
0 kommenttia