Turkistarhaajia ja turveyrittäjiä on tuettava siirtymäkauden ajan

Suomalaisen Saga Fursin netissä käyty turkishuutokauppa päättyi keskiviikkona. Maaliskuun kaupan tavoin markkinoilla oli hiljaista, Kiinaa piinaa edelleen korona eivätkä Venäjän sotatoimetkaan houkuttele ostajia. Lopulta vain 10 prosenttia tarjolla olleista minkinnahoista meni kaupaksi. Jäljelle varastoon jäi siis 1,4 miljoonaa nahkaa, tai toisin sanottuna 1,4 miljoonaa turhaan kuollutta näätäeläintä.

Ilman pandemiaa ja Venäjääkin on helppo nähdä, ettei turkistarhauksella ole tulevaisuutta Suomessa. Eurooppalainen maa toisensa perään on kieltänyt tai voimakkaasti rajoittanut tarhausta. Italiassa turkistarhauskielto astui voimaan tämän vuoden alussa, Irlannissa se kiellettiin viime kuussa ja esimerkiksi Belgiassa ja Alankomaissa tarhaus loppui viime vuonna. Monissa maissa kiellot ovat olleet voimassa jo vuosikausia, joissain on menossa siirtymäkausi.

Vaikka monen sukupolven ajan jalostetut ketut ja minkit ovat rauhallisempia kuin villit lajikumppaninsa, on niiden lyhyt elämä yksinkertaisesti surkea.

On selvää, että Suomessakin tarvitaan siirtymäkausi ja tukea elinkeinonsa menettäville, yrittäjille ja työntekijöille. Tarhauksessa, kuten kaikessa maatiloilla tehtävässä työssä, on omat investointinsa ammattitaitoon, koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin ja tässä tapauksessa myös itse eläimiin. Tuet ovat erityisen tärkeitä Pohjanmaalle, jonne tarhaus on keskittynyt.

Tarhojen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja Fifurissa, turkistuottajien yhdistyksessä, on enää noin 600 yritystä. Tänä talvenakin jotkut yrittäjät ovat lopettaneet kustannuspaineiden ja huonon menekin vuoksi ja lisää on tulossa, sen verran huonosti nahkat ovat käyneet kaupaksi.

Pohjanmaalla on jo kokemusta toisesta murheenkryynistä, turvetuotannosta. Turvetuotannon aiheuttamista ilmasto- ja luontokato-ongelmista on puhuttu vuosikymmeniä, mutta turvetuottajille viesti ei mennyt ajoissa perille. Heidän edunvalvojansa kertoivat ilmeisesti eri viestiä. Päästökaupan myötä tullut hintojen nousu ja eri energialaitosten nopea siirtyminen muihin energialähteisiin on ajanut tuottajia ahdinkoon. Vaikka nyt Venäjän sotatoimien vuoksi puhutaan huoltovarmuudesta ja Neovakin uudelleenkäynnistää turvetuotantoaan, on turha tuudittautua turpeen uuteen tulevaisuuteen. Se juna meni jo.

Turkiksen sisällä olevat eläimet ovat suomalaisille tuttuja vaikkapa Avara luonto -ohjelmista. Kettu kaivautuu koloonsa tai hyppii hangen läpi metsähiiren kimppuun. Näätäeläimet puikkelehtivat nopeasti metsässä tai kivikossa ja ovat toden totta tehokkaita metsästäjiä, kuten vapaaksi päässeet minkitkin ovat osoittaneet.

Mikään luonnollinen käyttäytyminen ei ole häkkiketuille tai häkkiminkeille mahdollista. Ne viettävät koko elämänsä pienessä, verkkopohjaisessa häkissä. Vaikka monen sukupolven ajan jalostetut ketut ja minkit ovat rauhallisempia kuin villit lajikumppaninsa, on niiden lyhyt elämä yksinkertaisesti surkea. Jos joku pitäisi kissaansa tai koiraansa vastaavissa oloissa, sitä ei kukaan hyväksyisi.

Tarhauksella on myös ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjä rehevöittäviä päästöjä.

Suhtautuminen turkisten tuotantoon ja käyttöön on muuttunut vuosikymmenten mittaan, ja se on havaittu muun muassa vaateteollisuudessa. Taloustutkimuksen Animalialle tekemän reilun vuoden vanhan kyselyn mukaan yli 70 prosenttia vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta eli haluaisi lopettaa tarhauksen siirtymäajalla tai sallisi sen jatkuvan vain, jos eläimille taataan huomattavasti paremmat olot. Erityisen suurta vastustus on nuorten keskuudessa, ja siitäkin voi päätellä, mihin ollaan matkalla.

Fifur on myös tilannut Taloustutkimukselta mielipidekyselyn, jonka luvut ovat lievemmät, mutta niissäkin tarhauksen kannatus jatkaa laskuaan. Sen mukaan kielteisesti suhtautuvia on 44 prosenttia vastanneista.

Vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi myös SDP on linjannut, että se kannattaa tarhauksen ja turkistuotteiden myynnin kieltämistä. Asia ei kuitenkaan tunnu etenevän, eikä nykyisen hallituksen ohjelmassa sitä tietenkään ole, ovathan hallituksessa mukana myös keskusta ja RKP.  

Hallituksen esitys eläinten hyvinvointilaiksi on myös tältä osin pettymys, sillä tarhaus on jätetty lain ulkopuolelle. Vielä joulukuussa 2020 vihreät esitti viisi keskeistä vaatimusta lakiin ja yksi niistä oli nimenomaan turkistarhauksen kielto viiden vuoden siirtymäajalla. Tarhauskielto on tulossa myös vihreiden poliittiseen ohjelmaan, joka hyväksytään toukokuussa.

Siirtymäajalla ja tarhaajien tukitoimilla höystetty täyskielto pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan vuoden kuluttua.