“Valtamerten muisti” huononee, ja tämä vaikeuttaa sään ääri-ilmiöiden ennustamista

Valtamerten niin kutsuttu muisti on huononemassa, ja se on johtamassa arvaamattomiin seurauksiin. Lämpenevällä planeetalla sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja tapahtumien ennakoinnista on tulossa aiempaa vaikeampaa. Tuore Science Advances -lehden tutkimusartikkeli kertoo valtamerten muistin (ocean memory) huonontuneen ja huonontuvan edelleen tämän vuosisadan ajan. Maailmanlaajuisesti tapahtuvan muistin huonontumisen taustalla on pääasiallisesti ihmisen aiheuttama

“Valtamerten muisti” huononee, ja tämä vaikeuttaa sään ääri-ilmiöiden ennustamista

Valtamerten niin kutsuttu muisti on huononemassa, ja se on johtamassa arvaamattomiin seurauksiin. Lämpenevällä planeetalla sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja tapahtumien ennakoinnista on tulossa aiempaa vaikeampaa.

Tuore Science Advances -lehden tutkimusartikkeli kertoo valtamerten muistin (ocean memory) huonontuneen ja huonontuvan edelleen tämän vuosisadan ajan. Maailmanlaajuisesti tapahtuvan muistin huonontumisen taustalla on pääasiallisesti ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen.

Meren muistilla tarkoitetaan merten olosuhteiden pysyvyyttä. Tutkimuksessa tutkittiin pintalämpötiloja merten pintakerroksissa (MLD, upper-ocean mixed layer), noin 50 metriin saakka. Tässä kerroksessa lämpötilan pysyvyys on ollut yläpuolella olevan ilman lämpötilan vaihteluihin suhteutettuna melko suurta. Tutkimus ennustaa muistin tasaista huonontumista koko vuosisadan ajalle.

“Ihan kuin valtamerelle kehittyisi amnesia”, kuvaili tutkijaryhmän Hui Shi tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.

Merten olosuhteiden pysyvyys on tutkijoiden mukaan merkittävä ennustettavuuden lähde. Monien sääolosuhteiden ennustamisen pohjalla on meren pintalämpötilojen pysyvyys. Pintalämpötilan pysyvyys on olennainen tekijä esimerkiksi monsuunien vaihtelujen, helleaaltojen ja kylmien talvien ennustamisessa. On muun muassa havaittu, että kylmä Atlantti keväällä tuo Eurooppaan todennäköisemmin helleaaltoja loppukesällä. Uhkaavan tilanteesta tekee se, että tulevaisuudessa ennakoinnin tarve olisi vieläpä nykyistä suurempi.

“On elintärkeää ottaa huomioon merten muistin huononemisen tuomat, aiemmin tuntemattomat haasteet ennustamisessa, kun valmistaudumme lämpenevässä maailmassa yleisempiin ja voimakkaampiin lämpötilaa koskeviin ja hydrologisiin ääri-ilmiöihin”, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijat kertovat havaitulla muistin huononemisella olevan mahdollisia vaikutuksia myös merten ekosysteemeihin ja niiden tukemiseen. Helsingin yliopiston vesivaipan geofysiikan professori Petteri Uotila on todennut merten pitkän muistin parantavan ympäristöennusteita ja tätä kautta auttavan muutoksiin sopeutumista ja varautumista.

Lue lisää