Hiilineutraaliuden vaikeustaso nousi pari pykälää

Tilastokeskuksen tuoreet ennakkotiedot metsistä merkitsevät huonoja uutisia Suomen ilmastotavoitteelle. Viime vuonna metsiä hakattiin entistä enemmän ja ne kasvoivat vähemmän kuin on aiemmin oletettu. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen muuttui juuri pari pykälää vaikeammaksi, kirjoittaa Rauli Partanen.

27.5.2022 | Artikkeli

Suomen metsiä hakattiin viime vuonna selvästi aiempaa enemmän. Kuva: Pexel/Pixabay

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta kunnianhimoisesti jo vuonna 2035. Tavoite on nojannut voimakkaasti Suomen metsien kasvun merkittävään hiilinieluun, joka lasketaan niin sanotulle LULUCF-sektorille (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsät). Tämä nielu on, vuodesta riippuen, ollut noin 20 miljoonaa tonnia (+/-10 Mton) siinä missä muiden sektoreiden bruttopäästöt ovat olleet viime vuosina noin 50 miljoonaa tonnia, laskevalla trendillä.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen 2035 mennessä tarkoittaisi siis bruttopäästöjen vähentämistä noin 30 miljoonaa tonnia, tai noin 2 Mton (4%) per vuosi, olettaen että LULUCF-sektorilla säilyisi tuo 20 miljoonan tonnin vuotuinen nielu. Tuore Tilastokeskuksen pikaennakko asetti tuon olettaman kyseenalaiseksi.

Metsiä hakattiin viime vuonna kymmenyksen enemmän kuin 2020, ja metsämaiden biomassasta poistui noin 10 miljoonaa tonnia enemmän hiiltä kuin edeltävänä vuonna. Mutta tätä tärkeämpi oli uutinen metsien kasvun trendistä. Metsien inventoinnissa oli havaittu puuston kasvun laskeva trendi, ja se oli nyt otettu huomioon 2021 luvuissa. Viime vuoden LULUCF-sektori ei ollutkaan enää se totuttu noin 20 miljoonan tonnin päästönielu, vaan reilun kahden miljoonan tonnin päästölähde. Lyhyesti sanottuna: metsiä hakattiin paljon, ja ne eivät kasva niin paljon kuin oletettiin.

20 miljoonan tonnin ero

Metsämaille (jotka ovat merkittävä osa koko LULUCF -sektoria Suomessa) oli vuonna 2020 laskettu 27,9 miljoonan tonnin nettonielu, ja vuonna 2021 nielu oli 6,7 miljoonaa tonnia (Ylen uutinen jossa havainnollistava kuvaaja). Eroa vuosien välillä on siis reilu 21 miljoonaa tonnia. Kun hakkuut ja poistumat olivat vuonna 2021 noin 10 Mton vuotta 2020 suuremmat, jää kasvun pienentymisen selitettäväksi toinen noin 10 Mton.

Voi siis olla, että vuoden 2020 LULUCF-sektorin nettonielu, 17,4 Mton tulee päivittymään uuden datan myötä yli puolet tuota pienemmäksi. Suomen Ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallion nopea arvioi Twitterissä on samansuuntainen. Hän kirjoittaa, että ”tuntuisi oudolta, jos näillä tiedoilla vuosi 2018 (~8.2 Mton nettonielu) ei menisi päästölähteeksi” . Tämä asettaa isohkon kapulan Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin. Sen sijaan, että päästöjä tulisi vähentää nykyisestä noin 48 miljoonasta tonnista 20 miljoonaan tonniin, luottaen tuonkokoiseen nettonieluun, päästöjä kenties tuleekin vähentää 10 miljoonan tonnin tasolle. Vuotuinen päästövähennystarve nousisi kolmanneksella seuraavalle 14 vuodelle.

Vaihtoehtoisesti LULUCF-sektorin nieluja tulisi kasvattaa. Jos pääsyyt sen pienenemiseen olivat isot hakkuut ja puuston kasvun ennakoitua pienempi kasvaminen, niin nämä lienevät myös pääasialliset lääkkeet. Vähennetään metsien hakkuita ja/tai lisätään puuston kokonaiskasvua esimerkiksi lannoittamalla ja muilla hoitotoimenpiteillä sekä metsittämällä lisää alueita – joskin tämän jälkimmäisen vaikutukset alkavat näkyä pääosin vasta 2035 jälkeen.

Lisävaikeutta etenkin hakkuiden vähentämiseen aiheuttaa puun tuonnin loppuminen Venäjältä, mikä lisää paineita metsien hakkuiden kasvattamiseen Suomessa. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen muuttui juuri pari pykälää vaikeammaksi.

Rauli Partanen
Kirjoittaja on energia-asiantuntija ja tietokirjailija

27.5.2022 11:07

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti