Tilastokeskuksen tuoreet ennakkotiedot metsistä merkitsevät huonoja uutisia Suomen ilmastotavoitteelle. Viime vuonna metsiä hakattiin entistä enemmän ja ne kasvoivat vähemmän kuin on aiemmin oletettu. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen muuttui juuri pari pykälää vaikeammaksi, kirjoittaa Rauli Partanen.
Ympäristöministeriön suunnitelmaluonnos esittelee tulevien vuosien päästövähennystoimia. Toimet tulevat tarpeeseen, mutta päästövähennyksiin liittyy paljon epävarmuutta, kirjoittaa Ville Seppälä.
Yritykset mainostavat tuotteita ja palvelujaan kirjavin ympäristöväittein. Usein ympäristövaikutusten ja vastuullisuuden perustelut ovat vajavaisia tai puuttuvat kokonaan.
Olemme päättäneet yhdessä, että ilmastotoimilla on kiire. Nykytilanteessa meillä on tarve rakentaa puhdasta energiantuotantoa nopeasti. Hankkeita on saatava käyntiin pian, jotta saamme pienreaktoreita mahdollistamaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, kirjoittaa Rauli Partanen.
Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin uudet päästöarviot. Kiinalaiset ovat ohittaneet suomalaiset keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen suuruudessa. Suomella on tulevina vuosina mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä hiilineutraaliudessa, kirjoittaa Ville Seppälä.
COP26-kokouksen toinen, ratkaiseva viikko on alkanut. Ministerit kokoontuvat päättämään päästövähennyksiin liittyvästä markkinamekanismista ja köyhien maiden ilmastotoimien rahoituksesta. COP26 on jo tuottanut paljon ei-sitovia lupauksia, mutta iso vääntö on vasta nyt.
EU-jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken on saavutettu alustava sopu ilmastolaista. Parlamentti painosti tiukempaa vähennystä päästöihin – lopulta päädyttiin noin 55 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lakiin kirjataan, että EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Monet ympäristöjärjestöt ja myös Euroopan parlamentin vihreät katsovat, etteivät lain tavoitteet yllä Pariisin sopimuksen tasolle.
EU:n kestävän rahoituksen piiriin ollaan tuomassa myös maakaasua. Vihreiden investointikriteerien löysäämisen pelätään vesittävän kestävän kehityksen periaatteet. Useat EU-jäsenmaat, ydinvoimalat sulkeva Saksa etunenässä, ovat kuitenkin tukeneet voimakkaasti maakaasua, jolla on iso rooli eurooppalaisten kotien lämmityksessä.
Isot Lapin hiihtokeskukset ottavat ympäristöasiat entistä paremmin huomioon matkailijoiden toivomuksesta. Pyhä ja Ruka ovat jo hiilineutraaleja, sähkömoottorikelkkoja kokeillaan ja jätteiden kierrätystä kehitetään. Pohjoisen välimatkat ja harva asutus tuovat omat ongelmansa ja esimerkiksi biojäte joudutaan kuljettamaan Ouluun asti.
Energiankulutus jatkaa kasvuaan, ja siksi myös fossiilisten energianlähteiden käyttöä on vaikea saada supistumaan. Vetyteknologia voisi ratkaista energiaongelman, mutta nyt tarvitaan investointeja todella isoihin vedyntuotantoon keskittyviin energiapuistoihin ja voimalaitoksiin. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan ensimmäinen osa.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätön, jos haluamme turvata oman ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Julkisessa keskustelussa keinoja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi ei ole juuri esitelty. Nyt toimilla on jo kiire, jotta oikeudenmukaisuus ei jää sanahelinäksi, kirjoittaa Tatu Leinonen.
Suomen tavoitteeseen puolittaa tieliikenteen hiilipäästöt vuoteen 2030 mennessä on monta eri polkua. Vaihtoehtoisia malleja on tarjolla ja urakan mittakaava puoltaa kustannustehokkuuteen nojaamista. Toimien oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen jää päättäjille.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon