Alkukesän tappava kuumuus muistuttaa ilmastotoimien tarpeesta

Milloin 1,5 asteen lämpötilan nousun raja ylittyy, mihin asti lämpö nousee ja milloin se pysähtyy? Mitä sanoo IPCC, ketkä oikeasti noudattavat Pariisin sopimusta ja miten Glasgown ilmastokokous oikeastaan lässähti? Keskustelu ilmastonmuutoksesta on usein akateemista eikä se avaudu kuin asiaan syvällisesti vihkiytyneille – joita onneksi on yhtä enemmän. Viime päivien, viikkojen

Alkukesän tappava kuumuus muistuttaa ilmastotoimien tarpeesta

Milloin 1,5 asteen lämpötilan nousun raja ylittyy, mihin asti lämpö nousee ja milloin se pysähtyy? Mitä sanoo IPCC, ketkä oikeasti noudattavat Pariisin sopimusta ja miten Glasgown ilmastokokous oikeastaan lässähti?

Keskustelu ilmastonmuutoksesta on usein akateemista eikä se avaudu kuin asiaan syvällisesti vihkiytyneille – joita onneksi on yhtä enemmän. Viime päivien, viikkojen ja kuukausien kuumuusennätykset tuovat ilmastonmuutoksen kuitenkin ymmärrettävälle tasolle. Karmealla ja kouriintuntuvalla tavalla.

Yksittäiset lämpöpiikit eivät erillisinä ole merkki oikein mistään, mutta kun niitä kertyy yhä enemmän ja yhä laajemmilta alueilta, yhteys ilmastonmuutokseen paljastuu. Viime päivien isoimmat otsikot ovat Pakistanista, jossa 50 asteen kuumuus on kirjaimellisesti tappava. Rutiköyhillä kylien ja kaupunkien asukkailla ei ole varaa ilmastointiin tai raikkaaseen veteen ja kuumuus ja kuivuus näkyy myös ruuan saatavuudessa ja hinnoissa – ja kuolemissa. 

Kuumaa on myös maapallon toisella puolella, kuten Teksasissa, jossa on annettu kuumuusvaroitus. Yhdysvalloissakin kuollaan kuumuuteen, ja jo pari vuotta sitten arvioitiin satojen kuolemien johtuvat lämmöstä. Jo 40 asteen lämpöön läkähtyy, jos asunnosta tai työpaikalta puuttuu viilennys tai joutuu työskentelemään polttavan auringon alla.

Sekä Pakistanissa että Yhdysvalloissa kesäkuukausien kuumuus on tavanomaista. Nyt kuitenkin lämpö on alkanut 1-1,5 kuukautta tavanomaista aikaisemmin ja kauhulla odotetaan, mihin asti elohopea nouseekaan elokuussa. 

Sama aikaistuminen näkyy myös Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa on mitattu jo yli 40 astetta ja Espanjan ilmatieteen laitoksen mukaan maan kesä alkaa nyt 20-40 päivää aiemmin kuin 50 vuotta sitten . Maan sähköstä 10 prosenttia tuotetaan vesivoimalla ja sitä puolestaan on kuumuuden ja kuivuuden vuoksi tavanomaista vähemmän. Sähkön hinta ja siis myös ilmastoinnin hinta on noussut ja se tuntuu etenkin köyhimpien kodeissa ja vaatimattomimmissa työpaikoissa. Välimerellä ovat myös ensimmäiset maastopalot jo leimahtaneet.

Kaikkein hätkähdyttävin uutinen on Etelämantereen maaliskuinen lämpöpiikki, suoranainen maailmanennätys. Jäätiköllä mitattiin 18. maaliskuuta lukema, joka oli peräti 38,5 astetta yli alueen pitkän ajan keskiarvon.

Samoja uutisia tuli jo keväällä. Arviolta noin miljardi intialaista ja pakistanilaista koki “ennennäkemättömiä” lämpöaaltoja huhtikuussa, ja jo maaliskuun kuivuus tuhosi vehnäsatoa Intiassa. Alkuvuosi on myös todistanut molemmilla napa-alueilla ennätyksiä. Kaikkein hätkähdyttävin uutinen on Etelämantereen maaliskuinen lämpöpiikki, suoranainen maailmanennätys. Jäätiköllä mitattiin 18. maaliskuuta lukema, joka oli peräti 38,5 astetta yli alueen pitkän ajan keskiarvon.

Maailman tilastoissa Suomi näyttäytyy vielä ilmastoltaan suotuisana maana. Viimekesäinen viikkojen helleputki laittoi toki vauhtia ilmalämpöpumppujen hankintaan. Tähän asti suomalainen rakennusosaaminen on keskittynyt kylmän torjuntaan, mutta yhä enemmän on jatkossa panostettava kotien, työpaikkojen ja erilaisten laitosten viilentämiseen kesäkuukausina.

Suomen ja maailman mittakaavassa sopeutuminen kuumuuteen noudattaa samaa kaavaa kuin muihin ongelmiin sopeutuminen: raha ratkaisee. Pakistanissakin on eliitti, joka elää viileydessä. Teksasissa asunnot ja autot voivat olla riittävästi ilmastoituja, ja aina voi singahtaa johonkin lomakohteeseen pahimpien helteiden ajaksi – jos dollareita riittää. Eikä Suomessakaan kaikilla ole varaa ilmastointiin tai kesäasuntoon, jonne paeta heinäkuun helteitä.

Tähänastiset tiedot vuoden 2022 osalta viittaavat siihen, että vuodesta tulee yksi mittaushistorian kuumimmista. Näitä ennätysvuosia on nyt tuhkatiheään. Kehitys on ihmisten ja luonnon kannalta kestämätön. 

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei ole varaa pitää välivuosia. Mitä kauemmas tarvittavat toimenpiteet siirtyvät, sitä kalliimmiksi ne tulevat. Kuumuuden salliminen on myös julmaa ja epäinhimillistä maailman köyhiä ajatellen. Heitä ei mikään kehitysavun määrä pelasta, jos lämpötilojen kehitys jatkuu nyt nähdyn kaltaisena.

Todelliset ongelmat ja murheet ovat muuta kuin eurooppalaisen lentokentän ruuhkapäivä tai bensan hinta.

Latest posts