Budjetti 2023: Tuhlaustaloudesta on siirryttävä järkitalouteen ja vauhditettava perustulolla yrittäjyyttä

Neuvottelut valtion ensi vuoden budjetista ovat taas menossa. Tällä kertaa neuvotteluissa on jo aistittavissa lähestyvät eduskuntavaalit joulusatasineen. Vuoden 2023 budjettiesitys on 6 miljardia euroa alijäämäinen, ja kiivas keskustelu valtion talouden tilasta on alkanut. Suomalaisethan tunnetusti ovat eniten huolissaan valtionvelasta, kun taas muualla ollaan enemmän huolissaan omasta terveydestä tai ilmastonmuutoksesta.

Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa vallitsee melko voimakkaasti käsitys siitä, että valtion velka hoidetaan menoja leikkaamalla. Tarkastellaanpa vähän tarkemmin mitä eri keinoja valtioilla on ollut käytössä selvitäkseen tuosta 1200-luvulla keksitystä italialaisesta innovaatiosta nimeltä valtionvelka.

2000-luvun alussa eurokriisin aikaan Kreikan valtio laitettiin kovalle säästökuurille ja lähestulkoon kaikki valtion omaisuus myytiin. Lapset olivat rokottamatta ja suurin osa aikuisista ilman töitä. Nyt Kreikka porskuttaa edelleen ja velkataakka on edelleen suuri.

Oman valuutan devalvaatio on ollut suosittu keino hoitaa valtion velkaa. 90-luvun laman eläneet tietävät mistä puhutaan. Asuntovelallisille hyviä uutisia: euron myötä devalvaatio näyttää olevan historiaa, joten yönsä voi nukkua rauhassa. Nykyinen korkojen nousu ei ole mitään verrattuna siihen, että aamulla kun heräsi, asuntolaina oli tuplaantunut.

1800-luvun alussa Britannian julkinen velka oli 250% suhteessa BKT:hen. Mitäpä luulet, laatiko valtio leikkauslistat ja säästi aivan kaikesta? Tai aloittiko Adam Smithin neuvojen mukaan sotimisen yhtenä valtion velanhoitokeinona?

“Ei, valtio investoi teollisuuteen, koska katsottiin, ettei ollut muuta vaihtoehtoa. Nyt tämä velanhoitokeino tunnetaan teollisena vallankumouksena, sen hyvine ja huonoine puolineen.”

Ei, valtio investoi teollisuuteen, koska katsottiin, ettei ollut muuta vaihtoehtoa. Nyt tämä velanhoitokeino tunnetaan teollisena vallankumouksena, sen hyvine ja huonoine puolineen.

Energiakriisin ja Putinin sodan keskellä Suomen julkinen velka oli vuoden 2021 lopussa 65,8% suhteessa BKT:hen. Ei ilmeisesti tarpeeksi iso, jotta talouskeskustelumme keskiössä olisi innovaatiopolitiikka.

Kymmenen teesiä taloudesta

TalousVihreät tekivät yhdessä kansanedustaja Mari Holopaisen kanssa Kymmenen teesiä taloudesta vanhoina hyvinä aikoina eli vuosi sitten. Teesit eivät ole mitenkään vanhentuneet, päinvastoin.

Ensimmäisessä teesissä mainittiin yritykset ja innovaatiot. Ekonomisti Mariana Mazzucato nostaa missiokeskeisen investointipolitiikan yhdeksi keinoksi hoitaa valtion taloutta. Tavoitteena on ratkaista investoinneilla yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmastonmuutos. T&K-rahoitus on myös parasta työllisyyspolitiikkaa.

Olemme tottuneet pitämään kansalaisoikeutenamme tuhlata luonnonvaroja loputtomasti, mutta nyt on aika siirtyä tuhlaustaloudesta järkitalouteen, jo ihan valtiontalouden tasapainon nimissä. Keväällä 2022 YLE uutisoi, että Suomeen vasta perustettavan kierrätystekstiilitehtaan tilauskirjat on myyty täyteen. Kiertotalous luo työtä, mutta se vaati toimintaympäristön, missä on aito mahdollisuus pärjätä ja tähän vaikuttaa työn ja neitseellisten luonnonvarojen hinta. Työn hintaan voimme vaikuttaa verotuksen keinoin, kuten alentamalla ansiotuloverotusta. Kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa näyttävät luonnonvarojen hinnat olevan menossa ainakin hetkellisesti ylöspäin.

Meillä vesistöjen tila on kohtuullisen hyvä ja siksi vesi näkyy todella vähän julkisessa keskustelussa. Ilmastonmuutos on jo nyt aiheuttanut maailmalla vesipulaa ja puhtaasta juomavedestä on puutetta. Puhdas juomavesi on todennäköisesti tulevaisuuden bisnes, vaikka emme sitä halua, joten pidetään vetemme maailman puhtaimpina. Voimme toimia malliesimerkkinä maailmalle ja viedä omaa vesiosaamistamme sinne, missä sitä tarvitaan.

“Tämä ei ole vihreää positiivisuushöttöä vaan varteenotettava valtion velan hoitokeino, sillä ilman luontoa ei ole taloutta, eikä varsinkaan valtiontaloutta. “

Tämä ei ole vihreää positiivisuushöttöä vaan varteenotettava valtion velan hoitokeino, sillä ilman luontoa ei ole taloutta, eikä varsinkaan valtiontaloutta. 

Innovaatioilla ei saada valtion velkaantumista taittumaan neljässä vuodessa, ehkä ei viidessäkymmenessä vuodessakaan. Valtion velkaa ei myöskään hoideta leikkauslistoilla neljässä vuodessa, mutta tulevat rahavirrat valtion kassaan voidaan menettää leikkaamalla väärästä paikasta. Yksi väärä leikkauskohde on perustutkimus, koska se on kaikkien uusien keksintöjen pohja.

Bensapumpulla protestoidaan, mutta haittaverotus on tehokasta

Bensapumpulla on käyty tänä kesänä kiivasta keskustelua valtiontaloudesta polttoaineverotuksen merkeissä. Poliitikot kukin vuorollaan, myös perussuomalaiset, ovat nostaneet polttoaineverotusta tilkitäkseen ammottavaa lovea valtion kassasta. Inflaation laukatessa kansalaiset ovat osoittaneet mieltään ja tehneet adresseja tilanteen helpottamiseksi.

Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että haittaverotus on tehokkainta, kun ihmisillä on vaihtoehtoja mistä valita. Saksassa laskettiin ansiotuloverotusta samassa suhteessa kuin nostettiin haittaverotusta vuosituhannen alkupuolella. Näin ostovoima säilyi, mutta osa pystyi säästämään rahaa tekemällä parempia valintoja. Tutkimusten mukaan hiilipäästöt laskivat 3% ja uusia työpaikkoja syntyi 250 000. Joten jälleen uusi teesi: rakennetaan kestävä maailma verotuksella.

Perinteisesti on ajateltu, että valtion velka saadaan hoidettua, kun työttömyys on riittävän matala. Tällä hetkellä monella alalla on työvoimapula. Digitalisaatio on tuonut uutta työtä, mutta myös hävittänyt vanhaa. Katukuvaan on ilmestynyt Wolt-kuskeja, joiden työn tekemisen statuksesta on kiistelty aina oikeudessa asti. Valtion velanmaksun kannalta on epäolennaista, ovatko nämä ihmiset yrittäjiä vai työntekijöitä, kunhan he kantavat oman euronsa yhteiseen kassaan. Hyvinvoiva ihminen tuo myös enemmän euroja valtion kassa, joten päivitetään työelämän säännöt.

Kulut kuriin vaikka sairaanhoidon kustannuksella

Me suomalaiset olemme ajatelleet aina 1860-luvulta asti, että varmin tapa pitää valtiontalous tasapainossa on laittaa kulut kuriin. Kulukuurimme on niin tehokas, että sairaanhoitomme päivystykset ovat ruuhkautuneet koko maassa. Unohtuiko leikkauslistoja laativilta politikoilta jotain?

Julkinen talous on ihmistä varten, vaikka seuraavat viisitoista vuotta tuovat paljon uusia haasteita nykyisten ongelmien lisäksi. Valtionvarainministeriön laskelmien mukaan viidentoista vuoden sisällä meillä on eniten hoivaa tarvitsevia vanhuksia suhteessa työssä käyvään väestöön. Hyvinvointivaltion talouden tasapaino on koetuksella seuraavat vuosikymmenet. Samaan aikaan maailmaa uhkaa kaikkien aikojen talouskriisi, joka tunnetaan myös nimellä ilmastonmuutos.

On siis tärkeää, että tulevana keväänä ei puhuta pelkästään valtionvelan määrästä vaan myös siitä, mihin rahat menevät, kuka siitä hyötyy, miltä tulevaisuus näyttää ja koska velka maksetaan. Me käytämme Pohjoismaista vähiten rahaa terveydenhuoltoon henkeä kohden, mutta olemme Pohjoismaista eniten velkaantuneita. Mihin valtio siis rahansa käyttää?

Koska tulevaisuudessa on puutetta rahasta, on tekevistä käsistä sekä ajattelevista aivoista hallinnon hyödynnettävä automatisaation edut. Esimerkiksi perustulo voisi korvata kaikki etuudet kuudesta sadasta eurosta alaspäin ja tämä voitaisiin tehdä rakentamalla tulorekisterin ympärille automatisaatiota. Jotta automatisaatiota saadaan hallinnon avuksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä sekä vahvaa tahtotilaa. Työttömilläkin on parempaa tekemistä kuin klikkailla netissä useampia lomakkeita työttömyyskorvauksen saamiseksi. Heidän pitäisi keskittyä työnhakuun tai ammattitaitonsa päivittämiseen ja sitä paitsi ETLA:n tutkimuksen mukaan 86% suomalaisista on valmiita säästämään valtion hallinnosta.

Korkea koulutustaso on kilpailutekijä

Voisimme myös päättää purkaa hyvinvointivaltion ja antaa ihmisten itse päättää terveyspalvelunsa tai koulutuksensa järjestämisestä, mutta tällä kolikolla on toinen puoli. Tällä hetkellä sivistys on Suomen kilpailuetu, koska meillä on tarjota yrityksille koulutettua ja osaavaa työvoimaa kohtuullisin palkkakustannuksin, sillä palkkatoiveita eivät rasita lainalla maksetut kalliit lukukausimaksut. On tärkeää, että pidämme tästä kilpailuedusta kiinni ja huolehdimme, että koulutus säilyy korkealaatuisena joka koulutusasteella sekä läpi ihmisen elinkaaren.

Julkisen velan hoidossa yritykset ovat keskeisessä roolissa, sillä yritykset luovat työpaikkoja ja maksavat veroja. Käytännössä yritykset myös hankkivat rahat työntekijöiden ansiotuloverojen maksamiseen.  On yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää, että ihmiset uskaltavat ryhtyä yrittäjiksi sekä työllistää myös muita. Tästä syystä tarvitaan yrittäjyyteen vauhtia ja vakautta perustulon avulla.

Vallitsevasta YEL-keskustelusta on käynyt hyvin ilmi, että yrittäjän sosiaaliturva tarvitsee uudistamista.  Juuri sosiaaliturvan heikkous pelottaa monia yrittäjäksi haikailevia. Yritykset kuitenkin luovat tulevaisuuden työpaikat. Lisäksi valtio voisi helpottaa työntekijöiden palkkaamista tarjoamalla käytännön apua ensimmäisen työntekijän palkkaukseen, koska rekrytointivirheet tulevat yrityksille kalliiksi. Rekrymokia usein pelätään niin paljon, että ennemmin jätetään yrityksen kasvattaminen ja kehittäminen tekemättä.

Johtopäätöksenä voimme sanoa, että valtiontaloudessa ei ole ylimääräisten vappusatasten tai joulusatasten mentäviä aukkoja vaan rahat on käytettävä järkevästi ratkoen todellisia ongelmia.

Mariana Mazzucato: Arvo – globaalin talouden luojat ja välistävetäjät. Terra Cognita 2019, suom. Juha Pietiläinen.

Kate Raworth: Donitsitaloustiede, seitsemän tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä. Terra Cognita 2018, suom Juha Pietiläinen

Niall Ferguson: Sivilisaatio – me ja muut. Terra Cognita 2011, suom. Kimmo Pietiläinen

Edit 17.8. 10:22 Lisätty kirjallisuusluettelo ja tarkennettu Donitsitaloustiede Raworthin (ei Mazzucaton) kirjoittamaksi.