Kolumnisti Heidi Hautala: Viisuminsaannin kiristyessä pitää kuunnella Venäjän toisinajattelijoiden huolia

Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.

1.9.2022 | Kolumni

Ulkoministeri Pekka Haavisto EU:n ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa. Kuva: European Union

EU:n ulkoministerit pääsivät eilen poliittiseen sopuun EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen keskeyttämisestä. EU-viisumien hakeminen tulee venäläisille jatkossa aiempaa selvästi hankalammaksi ja kalliimmaksi. Suomi päätti jo aiemmin rajoittaa merkittävästi venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrää.

Päätös vaikeuttaa viisumien myöntämistä on tervetullut – ei ole oikein, että Venäjän ylempi keskiluokka lomailee Euroopassa samaan aikaan, kun maa käy veristä sotaa Ukrainassa. Samalla on pidettävä huoli siitä, että emme vaaranna Venäjältä pakenevien toisinajattelijoiden turvallisuutta, ja pidämme yllä yhteyksiä Venäjällä vielä toimiviin aktivisteihin – siinä määrin kun se on nykyoloissa mahdollista. 

Neljä miljoonaa venäläistä on lähtenyt maasta helmikuun hyökkäyksen jälkeen. Heidän joukossaan on niitä, joilla on ollut suuri vaara joutua vainon kohteeksi sodanvastaisten mielipiteidensä ja toimiensa takia. Tunnetusti seurauksena voi olla jopa 15 vuoden vankeusrangaistus. Ainakin kaksoiskansalaisilla vaara ulottuu Venäjän rajojen ulkopuolellekin.

Ulkovenäläisten verkosto toimii

EU-maissa on ilahduttavasti syntynyt sotaa ja ”Kremlin totalitarismia” vastustavien ulkovenäläisten verkosto, joka kokoontuu eri pääkaupungeissa kuten Prahassa ja Berliinissä. Myös Suomesta on verkostossa edustus. 

Venäjän sisällä opposition toiminta on sotasensuurin varjolla sen sijaan tehty mahdottomaksi. 

Jekaterinburgin entinen pormestari Jevgeni Rozman totesi hiljattain Helsingin Sanomien haastattelussa, että viimeinen oppositiopoliitikko oli Aleksei Navalnyi, joka selvisi murhayrityksistä ja istuu nyt vankilassa. Todellista oppositiota tai oppositiopolitiikkaa ei maassa ole. On vain toisinajattelijoita kuten Rozman, jota nyt syytetään Venäjän armeijan halventamisesta hänen kutsuttuaan Ukrainan sotaa sodaksi.

On syytä etsiä keinoja tukea Venäjältä paenneiden toisinajattelijoiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden työtä. 

EU-maiden mediat voisivat tukea Novaja Gazeta Europen, Meduzan ja Dozhdin kaltaisia julkaisuja enemmänkin esimerkiksi levittämällä niiden aineistoa ja tarjoamalla työmahdollisuuksia. 

Useat EU-maiden hallitukset ovat auttaneet Venäjältä lähteneitä riippumattomia journalisteja ja medioita asettumaan maihinsa, perheineen. Suurimmat tällaiset siirtokunnat taitavat olla Latviassa ja Liettuassa. EU-maiden mediat voisivat tukea Novaja Gazeta Europen, Meduzan ja Dozhdin kaltaisia julkaisuja enemmänkin esimerkiksi levittämällä niiden aineistoa ja tarjoamalla työmahdollisuuksia. 

”Eurooppa-mieliset venäläiset” julistivat Prahassa järjestetyn EU-maiden ulkoministerikokouksen alla kulmakivekseen solidaarisuuden vapautensa, suvereenisuutensa ja demokratian puolesta taistelevalle Ukrainalle. Heidän strategiansa on edistää johdonmukaisesti Venäjän demokraattista muutosta. Demokraattisten valtioiden ja voimien on kuitenkin heidän mukaansa varauduttava siihen, että nykyhallinto pysyy vuosia vallassa eräänlaisen paikallaanpysyvänä, vaarallisena ja suurena Pohjois-Koreana. 

Navalnyin listalla 6 000 nimeä

Uudet ulkovenäläiset ystävämme pitävät pakotteita välttämättöminä, joskin katsovat erityisesti talouspakotteiden saattavan kääntyä vankistamaan tukea Putinille. He kehottavat tutkimaan Aleksei Navalnyin järjestön laatimaa 6000 venäläisen listaa, jossa mainituille on asetettava henkilöpakotteet. Pyydän myös Suomessa tutkimaan listaa, koska jokainen 6000 henkilöstä on sillä avoimesti perustellusta syystä. 

Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Prahan julistus pyytää pitämään kaikki kanavat avoinna, jotta ei vahingoiteta demokratiapyrkimyksiä ja jotta ei luoda uutta rautaesirippua. Jos lyhytaikaisten viisumien saantia rajoitetaan, on vastapainoksi luotava helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä. 

Tämä on otettava vakavasti Suomessa niin sanottua humanitaarista viisumia valmisteltaessa. Se  myönnettäisiin erityisin perustein yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Venäläiset eivät halua turvapaikkaa vaan mahdollisuuden asua ja työskennellä EU-maissa kunnes heitä taas tarvitaan kotimaassa. Ymmärtäväthän viisumiviranomaisemme, että nyt tarvitaan nopeita toimia eikä uutta byrokraattista painajaista hätätilanteessa oleville, joiden kanssa meillä on yhteiset intressit?

Heidi Hautala
Kirjoittaja on europarlamentaarikko. Hän kirjoittaa Verdeen joka neljäs viikko.

1.9.2022 12:32

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti