Kansanedustaja Oras Tynkkynen vaati tänään vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, että kaikki energian tuonti Venäjältä on kiellettävä. Venäjä rahoittaa hyökkäyssotansa nimenomaan energian myynnillä. EU-pakotteista huolimatta Suomeenkin tuodaan Venäjältä yhä fossiilikaasua ja ydinpolttoainetta. Venäjä on myös saatava vastuuseen aiheuttamistaan ympäristötuhoista.
Europarlamentin jättävä Heidi Hautala puhui vihreiden puoluevaltuustolle lauantaina. Hautalan mukaan Navalnyin kohtalo sinetöi Venäjän demokratian ja kansalaisyhteiskunnan täydellisen tukahduttamisen. Nyt on tärkeää lisätä Ukrainan aseellista tukea Venäjää vastaan, toteuttaa kauan jatkuneet puheet EU:n oman puolustuksen tehostamisesta sekä vahvistaa EU:n perustamissopimusten oikeusvaltiomääräysten noudattamista. Hautala toivoo seuraajiensa hakeutuvan Euroopan parlamentin kansalaisvapauksia ja oikeusasioita käsittelevään valiokuntaan.
Venäjän aloittama hybriditoiminta itärajalla ei tullut yllätyksenä – ja tuli kuitenkin. Suomessa ei ole käyty riittävästi julkista keskustelua siitä, miten tällaisiin tilanteisiin reagoidaan ja mitä rajalla värjötteleville tapahtuu. Itärajan ylitykset tuovat myös ikävän lisän keskusteluun siitä, halutaanko maahan ylipäätään ketään ulkomailta.
Putinia vastustava suomenvenäläisten yhteisö on vahvistumassa. Voimannäytteenä ryhmä otti voimakkaasti osaa kansainväliseen mielenosoitusten sarjaan viime sunnuntaina. Anna Politkovskajan murhan aiheuttamasta järkytyksestä syntynyt Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi voitaisiin elvyttää uudelleen, kirjoittaa Heidi Hautala.
Onko ”venäläistä sielua” olemassa? Pitäisikö meidän ymmärtää paremmin venäläisten tapaa hahmottaa maailmaa? Ymmärtävätkö venäläiset sitä itsekään? Näitä kysymyksiä pohtii Mihail Šiškin tuoreessa esseekokoelmassaan.
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.
Vihrein silmin katsottu Venäjä on näyttänyt rumat kasvonsa jo pitkän aikaa. Tuore artikkelikokoelma pureutuu yhtä lailla itäisen naapurimaan kansalaisaktivistien maailmaan kuin Suomen Venäjä-suhteiden toiveajatteluun. Paljon oli nähtävissä, mutta päättäjien katse hakeutui usein muualle.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Ukrainassa työskentely on vaikeaa lukuisten sähkökatkojen vuoksi ja kamikazelennokit herättävät pelkoa. Ruotsissa tilapäisesti asuva yrittäjä ja perheenäiti Oksana Chopak kirjoittaa, miten sodan keskellä elävien ja kaukana rintamalta asuvien todellisuudet erkanevat toisistaan.
Arktisen alueen sotilaallinen merkitys kasvaa entisestään. Turvallisuusasioiden lisäksi alueella on monia muitakin haasteita ratkottavaksi. Kaikkea yhteistyötä Venäjän kanssa ei ole pystytty katkaisemaan.
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Sodan ja rauhan kuviot ovat uudessa asennossa Ukrainan sodan vuoksi. YK:n rooli rauhantekijänä on rikki, sillä turvallisuusneuvosto on lukkiutunut yksimielisyyden vaatimukseen. Rauhantutkija Tarja Cronberg on huolissaan Venäjän eristämisestä, sillä ilman yhteydenpitoa eivät rauhanneuvottelutkaan pääse alkamaan.
Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.
Toiveemme siitä, että Putin ei hyökkäisi Karpaattien vuoristoon, on kadonnut. Koska iskut olivat lisääntyneet jo hyvin lähellä kotiamme, päätimme vihdoin lähteä Slovakiaan. Kävelimme ympäri kaupunkia yhdessä ja vietimme aikaa perheenä ensimmäistä kertaa yli kolmeen kuukauteen, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.
Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.
Juuri ennen pääsiäistä Ukrainan hallinto kehotti meitä varautumaan sodan pitkittymiseen. Nykyisin pöytäkeskusteluun ei mahdu oikein muita aiheita kuin sota, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Elokapinan ja Greenpeacen aktivistit blokkaavat venäläistä hiiltä kuljettavaa junaa Koverharin satamassa Hangossa. Ukrainan elokapinalaiset eli XR Ukraine on vedonnut ilmastoaktivisteihin, jotta Venäjän hiilirahoilla ei rahoitettaisi sotaa Ukrainassa. Koverharissa aktivistit saavat tukea myös paikallisilta, jotka ovat kyllästyneitä hiilijunien pölyyn ja meluun.
Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
He vain soittivat ja kertoivat minulle, että olivat saapuneet takaisin kotiin ja että he olivat kunnossa. Olin hyvin huolissani, kun he päättivät palata. Mykolaivin alueella raskaat taistelut etenevät ja venäläiset ovat käyttäneet siellä jopa rypälepommeja, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.
Olen kauhuissani, kun kaikki lapsuuteni salaiset pelot sodan syttymisestä ovat muuttuneet todellisuudeksi. Olen äärimmäisen vihainen, että koko maailma antaa tällaista kauhua tapahtua Euroopassa, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi herätti aikanaan radikaaleihin toimiin energian säästämiseksi ja öljyn korvaamiseksi. Sama on edessä nyt, ja historia tarjoaa siirtymään työkaluja, kirjoittaa Atte Harjanne.
Fortum pitää toiminnallaan yllä infrastruktuuria, joka edesauttaa syvään diktatuuriin ja tyranniaan vajoavan Venäjän kykyä käydä julmaa, tuhansia siviiliuhreja vaatinutta sotaa Ukrainassa. Valtion pitäisi Fortumin pääomistajana ottaa ohjat käsiin, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ukrainan sota on lähettänyt shokkiaallon globaaliin elintarvikevientiin ja keinolannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet. Fossiilienergialla doupattuun maatalousjärjestelmään on vaikea löytää hyviä ratkaisuja, kirjoittaa Thomas Snellman.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on loppu tai ainakin jäissä. Itämeren tai arktisen alueen tila ei romahda lyhyellä aikavälillä, vaikka Venäjää ei kokouksissa nähdä. Sulkeminen ulos yhteistyöstä ja talouspakotteet eivät voi olla vaikuttamatta pitkällä aikavälillä ympäristön tilaan Venäjällä ja lähialueilla.
Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ympäristöliike Aktivistimummot kehottaa säästämään energiaa. Kampanjalla tähdätään Venäjän saamien energiatulojen pienentämiseen. Aktivistimummot antaa neljä vinkkiä, joilla yksityishenkilöt ja julkiset tahot voivat pienentää energiankulutustaan.
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Jokainen silta, joka yhdistää Kiovan vasemman ja oikean rannan, on vartioitu. Asevoimien ja muiden yksiköiden jäsenet tarkistavat autoja ja jalankulkijoita. Kaikilla pitää olla passi mukana. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.
Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.
Sota on yhdistänyt meitä kaupunkilaisia. Ihmiset jakavat toisilleen hankkimiaan ruokatarpeita ja auttavat kaikin mahdollisin keinoin. Ihmisten osoittama välittäminen, huolenpito ja hyvyys luovat minuun toivoa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Isoäiti oli hämmästynyt, koska hän asuu Krimillä, eikä tiedä sodasta mitään. Hän ei ollut kuullut, että Ukrainassa ihmiset elävät ja kuolevat nyt pommien, ohjusten ja ilmaiskujen alla, nukkuvat metrossa ja kellareissa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon