Venäjä
Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu

Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu

Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.

Ukraina-päiväkirjat: Ohjukset iskivät, lähdimme Slovakiaan

Ukraina-päiväkirjat: Ohjukset iskivät, lähdimme Slovakiaan

Toiveemme siitä, että Putin ei hyökkäisi Karpaattien vuoristoon, on kadonnut. Koska iskut olivat lisääntyneet jo hyvin lähellä kotiamme, päätimme vihdoin lähteä Slovakiaan. Kävelimme ympäri kaupunkia yhdessä ja vietimme aikaa perheenä ensimmäistä kertaa yli kolmeen kuukauteen, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.

Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?

Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?

Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Euroopalla on edessä valtava energiamurros

Euroopalla on edessä valtava energiamurros

Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.

Onko Ukraina jo voittanut informaatiosodan?

Onko Ukraina jo voittanut informaatiosodan?

Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.

Ruokakriisi vaatii mailta yksituumaisuutta

Ruokakriisi vaatii mailta yksituumaisuutta

Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.

Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.

Ukraina-päiväkirjat: Kävely Kiovassa on nykyisin absurdi kokemus

Ukraina-päiväkirjat: Kävely Kiovassa on nykyisin absurdi kokemus

Jokainen silta, joka yhdistää Kiovan vasemman ja oikean rannan, on vartioitu. Asevoimien ja muiden yksiköiden jäsenet tarkistavat autoja ja jalankulkijoita. Kaikilla pitää olla passi mukana. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.

Venäjän karmiva tulevaisuus

Venäjän karmiva tulevaisuus

Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.

Ukraina-päiväkirjat: Sota toi esille myös ihmisten hyvyyden

Ukraina-päiväkirjat: Sota toi esille myös ihmisten hyvyyden

Sota on yhdistänyt meitä kaupunkilaisia. Ihmiset jakavat toisilleen hankkimiaan ruokatarpeita ja auttavat kaikin mahdollisin keinoin. Ihmisten osoittama välittäminen, huolenpito ja hyvyys luovat minuun toivoa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.

Ukraina-päiväkirjat: Isoäiti Krimillä kuuli sodasta ensimmäistä kertaa

Ukraina-päiväkirjat: Isoäiti Krimillä kuuli sodasta ensimmäistä kertaa

Isoäiti oli hämmästynyt, koska hän asuu Krimillä, eikä tiedä sodasta mitään. Hän ei ollut kuullut, että Ukrainassa ihmiset elävät ja kuolevat nyt pommien, ohjusten ja ilmaiskujen alla, nukkuvat metrossa ja kellareissa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.

Ukraina-päiväkirjat: Yhteydet katkeilevat, omituisia puhelinsoittoja

Ukraina-päiväkirjat: Yhteydet katkeilevat, omituisia puhelinsoittoja

Tänään iltapäivällä mies soitti, puhui venäjää oudolla aksentilla. Hän halusi jäädä yöksi kolmen miehen kanssa majapaikkaamme. Kieltäydyin ja jostain syystä ajattelin, että he olivat luultavasti tšetšeenejä. Se tuntui pelottavalta. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.

Ukraina-päiväkirjat: Emme ole yksin

Ukraina-päiväkirjat: Emme ole yksin

Kaksi ukrainalaista kirjoittavat päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Kiovan tapahtumat kauhistuttavat. Uskoa luo tunne, että ukrainalaiset eivät ole tilanteessa yksin.

Ukraina-päiväkirjat: Kaupat tyhjenevät

Ukraina-päiväkirjat: Kaupat tyhjenevät

Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Kiovassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto maanantaiaamuun asti. Kauppojen hyllyt tyhjenevät.

Ukraina-päiväkirjat: Huoli, pelko, pakeneminen

Ukraina-päiväkirjat: Huoli, pelko, pakeneminen

Kaksi ukrainalaista aloittavat päiväkirjan Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.

Serbian valtion ja kuntien yritykset ovat kaupan – löytyykö kumppani idästä, lännestä vai arabimaista?

Serbian valtion ja kuntien yritykset ovat kaupan – löytyykö kumppani idästä, lännestä vai arabimaista?

Serbiassa on aloitettu jättimäinen yksityistämisohjelma, jota vetävät liike-elämästä maan hallituksen ministereiksi siirtyneet uuden sukupolven johtajat. Tämä ohjelma koskettaa valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen kokonaan omistamaa tai määräysvallassa olevaa omaisuutta. Venäjä, arabimaat ja EU-maat ovat kaikki kiinnostuneita Serbiasta, joka etsii vielä asemaansa kansainvälisessä yhteisössä.

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.