Onko ”venäläistä sielua” olemassa? Pitäisikö meidän ymmärtää paremmin venäläisten tapaa hahmottaa maailmaa? Ymmärtävätkö venäläiset sitä itsekään? Näitä kysymyksiä pohtii Mihail Šiškin tuoreessa esseekokoelmassaan.
Venäjä
Pidätetäänkö Putin?
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy
Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.
Vihreät ovat nähneet Venäjän kansalaisaktivistien silmin
Vihrein silmin katsottu Venäjä on näyttänyt rumat kasvonsa jo pitkän aikaa. Tuore artikkelikokoelma pureutuu yhtä lailla itäisen naapurimaan kansalaisaktivistien maailmaan kuin Suomen Venäjä-suhteiden toiveajatteluun. Paljon oli nähtävissä, mutta päättäjien katse hakeutui usein muualle.
Ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui – Itämeri ja arktinen tutkimus kärsivät
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Ukrainan jälleenrakentaminen on megaluokan urakka, joka koskettaa Suomeakin
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Ukraina-päiväkirja: Kamikazelennokeista ja tuntien sähkökatkoista huolimatta Venäjä ei voi voittaa
Ukrainassa työskentely on vaikeaa lukuisten sähkökatkojen vuoksi ja kamikazelennokit herättävät pelkoa. Ruotsissa tilapäisesti asuva yrittäjä ja perheenäiti Oksana Chopak kirjoittaa, miten sodan keskellä elävien ja kaukana rintamalta asuvien todellisuudet erkanevat toisistaan.
Idea rauhan alueesta toimi savuverhona, kun Venäjä lisäsi varustelua arktisella
Arktisen alueen sotilaallinen merkitys kasvaa entisestään. Turvallisuusasioiden lisäksi alueella on monia muitakin haasteita ratkottavaksi. Kaikkea yhteistyötä Venäjän kanssa ei ole pystytty katkaisemaan.
Petri Nieminen: Suomen on tiukennettava linjaansa kaikessa Venäjään liittyvässä toiminnassa
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Kolumnisti Heidi Hautala: Viisuminsaannin kiristyessä pitää kuunnella Venäjän toisinajattelijoiden huolia
Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Tarja Cronberg: Eristetyt valtiot rakentavat ydinaseita ja uhkaavat niillä
Sodan ja rauhan kuviot ovat uudessa asennossa Ukrainan sodan vuoksi. YK:n rooli rauhantekijänä on rikki, sillä turvallisuusneuvosto on lukkiutunut yksimielisyyden vaatimukseen. Rauhantutkija Tarja Cronberg on huolissaan Venäjän eristämisestä, sillä ilman yhteydenpitoa eivät rauhanneuvottelutkaan pääse alkamaan.
Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu
Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ukraina-päiväkirjat: Ohjukset iskivät, lähdimme Slovakiaan
Toiveemme siitä, että Putin ei hyökkäisi Karpaattien vuoristoon, on kadonnut. Koska iskut olivat lisääntyneet jo hyvin lähellä kotiamme, päätimme vihdoin lähteä Slovakiaan. Kävelimme ympäri kaupunkia yhdessä ja vietimme aikaa perheenä ensimmäistä kertaa yli kolmeen kuukauteen, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?
Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.
Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?
Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.
Ukraina-päiväkirjat: Meitä valmistellaan nyt pitkittyvään sotaan
Juuri ennen pääsiäistä Ukrainan hallinto kehotti meitä varautumaan sodan pitkittymiseen. Nykyisin pöytäkeskusteluun ei mahdu oikein muita aiheita kuin sota, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Elokapina estää hiilijunan kulkua – paikalliset tukevat, päättäjät väistävät
Elokapinan ja Greenpeacen aktivistit blokkaavat venäläistä hiiltä kuljettavaa junaa Koverharin satamassa Hangossa. Ukrainan elokapinalaiset eli XR Ukraine on vedonnut ilmastoaktivisteihin, jotta Venäjän hiilirahoilla ei rahoitettaisi sotaa Ukrainassa. Koverharissa aktivistit saavat tukea myös paikallisilta, jotka ovat kyllästyneitä hiilijunien pölyyn ja meluun.
Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?
Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Ukraina-päiväkirjat: Huoli sukulaisista piiritetyssä kylässä – pakolaisperhe Mykolaivista palasi kotiinsa
He vain soittivat ja kertoivat minulle, että olivat saapuneet takaisin kotiin ja että he olivat kunnossa. Olin hyvin huolissani, kun he päättivät palata. Mykolaivin alueella raskaat taistelut etenevät ja venäläiset ovat käyttäneet siellä jopa rypälepommeja, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Euroopalla on edessä valtava energiamurros
Euroopan on mahdollista irtautua riippuvuudestaan venäläisestä energiasta, mutta muutos on valtava. Sähköä voidaan tuottaa edullisesti aurinko- ja tuulivoimaloissa, mutta se syntyy väärään aikaan ja väärässä paikassa. Edessä onkin erittäin suuret investoinnit vetyteknologiaan. Hinta on iso, mutta kuitenkin puolustusmenoihin suhteutettuna kohtuullinen.
Ukraina-päiväkirjat: Voimmeko enää ikinä luottaa yhteenkään kansainväliseen sopimukseen?
Olen kauhuissani, kun kaikki lapsuuteni salaiset pelot sodan syttymisestä ovat muuttuneet todellisuudeksi. Olen äärimmäisen vihainen, että koko maailma antaa tällaista kauhua tapahtua Euroopassa, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Fossiilienergiasta on nyt kiire päästä irti, ja 1970-luvun opit ovat siinä avuksi
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi herätti aikanaan radikaaleihin toimiin energian säästämiseksi ja öljyn korvaamiseksi. Sama on edessä nyt, ja historia tarjoaa siirtymään työkaluja, kirjoittaa Atte Harjanne.
Valtion pitää ottaa pääomistajana ohjat käsiin Fortumin Venäjä-toimissa
Fortum pitää toiminnallaan yllä infrastruktuuria, joka edesauttaa syvään diktatuuriin ja tyranniaan vajoavan Venäjän kykyä käydä julmaa, tuhansia siviiliuhreja vaatinutta sotaa Ukrainassa. Valtion pitäisi Fortumin pääomistajana ottaa ohjat käsiin, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Onko Ukraina jo voittanut informaatiosodan?
Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ruoka on elämän edellytys sekä vallan ja painostuksen väline
Ukrainan sota on lähettänyt shokkiaallon globaaliin elintarvikevientiin ja keinolannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet. Fossiilienergialla doupattuun maatalousjärjestelmään on vaikea löytää hyviä ratkaisuja, kirjoittaa Thomas Snellman.
Ukrainan sota oli viimeinen niitti ympäristöyhteistyölle Venäjän kanssa
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on loppu tai ainakin jäissä. Itämeren tai arktisen alueen tila ei romahda lyhyellä aikavälillä, vaikka Venäjää ei kokouksissa nähdä. Sulkeminen ulos yhteistyöstä ja talouspakotteet eivät voi olla vaikuttamatta pitkällä aikavälillä ympäristön tilaan Venäjällä ja lähialueilla.
Ruokakriisi vaatii mailta yksituumaisuutta
Ukrainan sodan ja huonojen satojen tuottama ruokakriisi vaatii samanlaista yksituumaisuutta, jota eri maat ovat osoittaneet Venäjän pakotteiden suhteen. Onneksi on joustonvaraa. Meneehän maailman viljasadosta merkittävä osa eläinten suuhun.
Edessä entistä eurooppalaisempi Nato
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Aktivistimummot-liike kehottaa vähentämään energiankulutusta humanitaarisista syistä
Ympäristöliike Aktivistimummot kehottaa säästämään energiaa. Kampanjalla tähdätään Venäjän saamien energiatulojen pienentämiseen. Aktivistimummot antaa neljä vinkkiä, joilla yksityishenkilöt ja julkiset tahot voivat pienentää energiankulutustaan.
Jäikö sellutehdasbuumi viimeistään Venäjän hyökkäyssodan myötä telineisiin?
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Ukraina-päiväkirjat: Kävely Kiovassa on nykyisin absurdi kokemus
Jokainen silta, joka yhdistää Kiovan vasemman ja oikean rannan, on vartioitu. Asevoimien ja muiden yksiköiden jäsenet tarkistavat autoja ja jalankulkijoita. Kaikilla pitää olla passi mukana. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Nato-jäsenyys – miksi ei?
Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.
Venäjän karmiva tulevaisuus
Kävi Ukrainan sodassa miten tahansa, Venäjän kohtalo on karmiva. Itseensä käpertyvä hylkiövaltio tulee olemaan hyvin köyhä. Tämä kyllä ymmärretään Venäjällä. Niinpä uutinen Putinin syrjäyttämisestä voi tulla minä päivänä hyvänsä.
Ukraina-päiväkirjat: Sota toi esille myös ihmisten hyvyyden
Sota on yhdistänyt meitä kaupunkilaisia. Ihmiset jakavat toisilleen hankkimiaan ruokatarpeita ja auttavat kaikin mahdollisin keinoin. Ihmisten osoittama välittäminen, huolenpito ja hyvyys luovat minuun toivoa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa.
Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Ukraina-päiväkirjat: Isoäiti Krimillä kuuli sodasta ensimmäistä kertaa
Isoäiti oli hämmästynyt, koska hän asuu Krimillä, eikä tiedä sodasta mitään. Hän ei ollut kuullut, että Ukrainassa ihmiset elävät ja kuolevat nyt pommien, ohjusten ja ilmaiskujen alla, nukkuvat metrossa ja kellareissa. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Halla-ahon kääntyminen vihreän siirtymän puolelle ilahduttaa vihreissä: “Viisas lausunto”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Ukraina-päiväkirjat: Yhteydet katkeilevat, omituisia puhelinsoittoja
Tänään iltapäivällä mies soitti, puhui venäjää oudolla aksentilla. Hän halusi jäädä yöksi kolmen miehen kanssa majapaikkaamme. Kieltäydyin ja jostain syystä ajattelin, että he olivat luultavasti tšetšeenejä. Se tuntui pelottavalta. Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa.
Ukraina-päiväkirjat: Emme ole yksin
Kaksi ukrainalaista kirjoittavat päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Oksana Chopak on toimittaja, it-alan yrittäjä ja nuorten lasten äiti. Hän asuu Länsi-Ukrainassa vuoristoalueella, lähellä Slovakian rajaa. Kiovan tapahtumat kauhistuttavat. Uskoa luo tunne, että ukrainalaiset eivät ole tilanteessa yksin.
Ukraina-päiväkirjat: Kaupat tyhjenevät
Kaksi ukrainalaista kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta. Juristi Benjamin Bigun kirjoittaa Kiovasta, jossa hän asuu tyttöystävänsä kanssa. Kiovassa on voimassa ulkonaliikkumiskielto maanantaiaamuun asti. Kauppojen hyllyt tyhjenevät.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon