Petri Nieminen: Suomen on tiukennettava linjaansa kaikessa Venäjään liittyvässä toiminnassa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022 ovat erinäiset venäläiskytkökset kiinteistökaupoista huoltoasemiin otettu Suomessakin suurennuslasin alle. Moni ryhtyi keväällä boikotoimaan venäläiseen öljy-yhtiöön Lukoiliin linkittyvää Teboil-huoltoasemaketjua, mikä on suomalaisten huoltoasemayrittäjien ja työntekijöiden kannalta äärimmäisen ikävää, mutta Venäjälle suuntautuvien rahavirtojen katkaisemiseksi mielestäni tarpeellista. Pienistä puroista kasvaa lopulta suuri virta. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni Teboil-yrittäjä pystyisi tulevaisuudessa jatkamaan jonkin toisen huoltoasemamerkin alla, mitä jotkut ovat jo tehneetkin.

Suomalaisen Oy Teboil Ab:n omistus ketjuttuu Sveitsin ja Itävallan kautta Venäjälle. Oy Teboil Ab:n omistaa sveitsiläinen Litasco SA, jonka taasen omistaa itävaltalainen Lukoil International Gmbh, jonka omistaa venäläinen pörssiyhtiö PJSC Lukoil, jonka osakekannasta 55 % on listattu Moskovan, Lontoon ja Frankfurtin pörsseissä sekä USA:n OTC-markkinassa. Edellä mainitusta ketjutuksesta huolimatta Oy Teboil Ab on siis ymmärtääkseni oikeushenkilö, jonka omistusoikeuksista yli 50 prosenttia omistaa suoraan tai välillisesti Venäjälle sijoittautunut oikeushenkilö.

Toivottavaa on, että mahdollisimman moni Teboil-yrittäjä pystyisi tulevaisuudessa jatkamaan jonkin toisen huoltoasemamerkin alla, mitä jotkut ovat jo tehneetkin.

Alun perin Teboil päätyi itänaapurimme omistukseen, kun Neuvostoliittolainen V/O Sojuznefteexport osti vuonna 1948 Trustivapaa Bensiini Oy:n (TB), joka oli perustettu Helsingissä vuonna 1934. TB:n nimeksi vaihtui Oy Teboil Ab vuonna 1966. Heikki Tiilikaisen kirjoittamassa kirjassa Kylmän sodan kujanjuoksu (2003) spekuloidaan, että yhtiön huoltoasemien ryhmittely ja suuret dieselpolttoainevarastot olisivat aikanaan suunniteltu maahan tunkeutumista ja panssarivaunujen tankkaamista silmällä pitäen. Kun nykymaailman menoa katsoo, niin ei ajatus lainkaan mahdottomalta tunnu.

Kuopion kaupunki oli loppukesästä yhtenä osakkaana mukana eri julkisyhteisöjen omistaman hankintayhtiön Sansia Oy:n kilpailutuksessa, jossa kilpailutettiin yhteishankintana huoltamotankkauksia. Tarjoukset saatiin S-Business Oy:ltä (edustaa ABC-ketjua) ja Oy Teboil Ab:lta. Kilpailutuksen voitti S-Business Oy, koska Oy Teboil Ab jouduttiin sulkemaan pois tarjouskilpailusta EU:n 8.4.2022 tekemän pakotepäätöksen perusteella. Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvatkin kokonaan pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022.

Edellä mainitusta huhtikuussa tehdystä EU:n pakotepäätöksestä huolimatta Kuopion kaupungin virkamiehet allekirjoittivat vielä huhti-toukokuun vaihteessa Oy Teboil Ab:n kanssa 31.12.2024 saakka voimassa olevan vuokrasopimuksen Kuopion Kelloniemessä sijaitsevaa teollisuus- ja palavan nesteen varastoaluetta koskien (SS otsikoi 11.5., että yhtiö ei ole pakotelistalla). Sopimus on jatkoa vanhalle v. 1967 laaditulle sopimukselle, jota on kertaalleen jatkettu v. 1996. Kaupungilla olisi ollut mahdollisuus myös katkaista vuokrasopimus, mutta näin ei tehty (HS 12.5.). Ihmettelin asiaa keväällä Savon Sanomissa ja kotisivuillani. Teboil on suunnitellut vuokraavansa alueen eteenpäin eurooppalaiselle biopolttoaineen tuottajalle biodieseltehtaan rakentamista varten. Oma näkemykseni on, ettei tällaiselle yhteistyölle ole enää sijaa Kuopion kaupungin ja Teboilin välillä.

Kuopiossa keskusteluttaa lähiaikoina todennäköisesti myös Männistön Teboil, jonka vuokrasopimus on päättymässä vuoden lopussa. Sopimuskauden päättyminen olisi luonteva hetki ottaa alue muuhun käyttöön ja olla uusimatta sopimusta. Näin on toimittu mm. Tampereella, Forssassa ja Iissä. Myös Loviisassa ollaan etenemässä tähän suuntaan. Lahdessa oltiin radikaalimpia ja irtisanottiin sopimus kesken sopimuskauden, mistä Teboil on valittanut hallinto-oikeuteen. Tampereella Teboil Pirkanhovin lataushankkeet menivät jäihin jo aiemmin keväällä.

Vaikuttaa siltä, että osa kunnista tarvitsee velvoittavia valtion linjauksia, jotta Venäjän vaikutusvaltaa vastustaviin päätöksiin kyetään.

Vaikuttaa siltä, että osa kunnista tarvitsee velvoittavia valtion linjauksia, jotta Venäjän vaikutusvaltaa vastustaviin päätöksiin kyetään. Valtio taasen tarvitsee monissa asioissa EU:n linjauksia, joiden tulkinnan soisi olevan mahdollisimman yhdenmukaisia. Suomen tulisikin nyt seurata Puolaa ja Baltian maita ja sulkea raja kokonaan venäläisturisteilta. On kiusallista, että maamme on viisumiasian osalta yhteisessä rintamassa se heikoin lenkki. Näinä aikoina on parempi olla yhdessä kuin yksin. Onneksi olemme EU:n jäsenvaltio, ja toivottavasti mahdollisimman pian myös NATOn jäsenmaa.