Tanskan monenkirjavat ympäristöpuolueet punertavat ja muut puolueet vihertävät

Tanskan puoluekenttää on vaikea hahmottaa varsinkin näiden parlamenttivaalien jälkeen, sillä oikeistoblokin sisällä äänestäjät shoppailivat ja kokeilivat uusia tulokkaita. Kaksi aivan uutta puoluetta sai yhteensä 30 paikkaa eli asetelma oikeiston sisällä muuttui. Sosiaalidemokraatit kuitenkin nostivat myös kannatustaan, saivat parhaan vaalituloksen 20:een vuoteen, ja puolueen puheenjohtaja Mette Frederiksen pähkäilee nyt hallituksen muodostamista.

Tanskan politiikassa olisi iso muutos, jos hallitus syntyisi yli blokkirajojen. Suomessahan odotetaan aivan rauhallisesti kokoomus-sdp-parimuuta-kokoonpanoa ensi kevään vaalien jälkeen.

Lisäksi 179-paikkaisessa parlamentissa on nyt parikymmentä puoluetta tai ryhmää, kun grönlantilaiset ja färsaarelaiset lasketaan mukaan.

Pitkän linjan vihreää ajattelua

Vihreällä ajattelulla on Tanskassa todella pitkä ja vahva historia, mutta puoluemuotoa on ollut vaikea löytää. Jo vuosikymmeniä on esimerkiksi luomuruoka ollut ihan tavallinen valinta tavallisessa tanskalaisessa perheessä, eikä luomusta tai kasvisruokavaliosta tehdä numeroa. Myös luomuviljely on ollut suosittua, vaikka maa tunnetaan ennen kaikkea tehomaataloudestaan. Lihan kulutus on kääntynyt laskuun etenkin nuorten keskuudessa, mikä toki huolettaa maan merkittävää sianlihateollisuutta.

Tuulimyllyt pyörittävät sähköä Tanskan tuulisella länsirannikolla, maassa on myös merkittävää alan teollisuutta ja pyöräilevä tanskalainen ei ole ”fillarikommunisti”.

Maa on monenlaisen aktivismin ja yhdistystoiminnan virkistämä ja tämän viikon vaaleissa äänestäjiä houkutteli peräti neljä eri tavalla vihreyteen kallellaan olevaa puoluetta. Niistä suurin eli SF sai 8,3 prosentin kannatuksen ja Folketingetistä yhden lisäpaikan eli paikkoja on nyt 15.

Alternativet sai 3,3 prosenttia äänistä ja 7 paikkaa, Enhedslisten sai 5,2 prosenttia ja 9 paikkaa ja Frie Grønne ei päässyt ensi yrittämällä parlamenttiin, sillä äänisaalis jäi 0,9 prosenttiin.

Taustaa vasemmalla

Nämä neljä ovat siis jollain tapaa ekologisia puolueita ja lukeutuvat vasemmistoblokkiin. Yhteenlaskettu kannatus olisi 17,7 prosenttia, mutta äänestäjiä ei tietenkään olisi mahdollista houkutella yhden ison vihreän puolueen piiriin. Näillä puolueilla on eronsa, joskin ne ovat häilyviä.

SF-puolueen kirjainlyhenne tulee sanoista Socialistisk Folkeparti ja puolueen historia ulottuukin yli 60 vuoden päähän. Alun sosialismin teemoista on siirrytty yhä selkeämmin vihreään politiikkaan, koulutuskysymyksiin, yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksiin. SF on kuulunut vuodesta 2004 Euroopan vihreisiin, ja sen nimi on jo englanniksi The Green Left.

Yhtenäisyyslistaa (Enhedslisten – De Rød-Grønne) pidetään kaikkein vasemmistolaisimpana ja se syntyi 30 vuotta sitten kolmen sosialisti/kommunisti-puolueen yhdistyessä. Vaaliteemoja on tietenkin useita, mutta kampanjoinnin ytimenä oli heilläkin vihreä tulevaisuus, planeetan pelastaminen ja vihreästi äänestäminen.

Näiden kahden vanhan vasemmistolaistaustaisen puolueen jälkeen syntyi vajaa 10 vuotta sitten Alternativet, liberaali, ekomoderni ryhmä. Alternativet julisti aluksi haluavansa uudenlaisen poliittista kulttuuria, vakavaa ilmastokeskustelua ja tukea yrittäjille. Puolue on kuitenkin kärsinyt alkuvaiheen käynnistys- ja organisointiongelmista ja henkilöriidoista, ja sen pelättiin jopa putoavan parlamentista. Olikin melkoinen yllätys, kun se kaiken takkuilun jälkeen lisäsi kannatustaan.

Frie Grønne – Tanskan uusi ”antirasistinen, solidaarinen ja kompromisseja tekemätön ilmastopuolue” syntyi vasta 2020 ja jäi nyt 0,9 prosentin kannatuksella paikkaa vaille. Puolueen perusti Alternativetista pois hypännyt Sikandar Siddique.

Vaihtoehtoja riittää

Tanskan puoluekenttä elää ja tempoilee selkeästi enemmän kuin suomalainen tai ruotsalainen. Suuret puolueet, kuten sosialidemokraatit, ovat omaksuneet ilmasto- ja ympäristöteemat niin vahvasti, että vihreille puolueille on jäänyt rajatusti tilaa.

Vaikutusvaltaa toisaalta vie puolueiden suuri määrä. Ekologisesti ajattelevien äänet hajautuvat moneen suuntaan.  Toiminta muistuttaa myös osin vihreiden 80-lukua Suomessa, kun vaihtoehtoväki pohti puolueen muodostamisen hyviä ja huonoja puolia.

Vaalitulos ei ylipäätään lupaa merkittäviä uusia linjoja tanskalaiseen politiikkaan. Siinä missä Ruotsissa vaaliteemaksi nousi syyskuussa jengirikollisuus ja maahanmuutto, Tanskassa äänestäjät ovat kantaneet suurinta huolta terveydenhoidosta ja taloudesta. Ympäristö ja ilmasto ovat olleet kolmanneksi eniten äänestäjien mielessä ennen vaaleja tehdyssä kyselyssä.

Toisaalta mikään ei viittaa siihen, että tuleva hallitus luopuisi tiukasta maahanmuuttolinjasta. Suuret puolueet molemmista blokeista ovat muun muassa kannattaneet suunnitelmaa ulkoistaa turvapaikkaa hakevat Ruandaan. Samantapaista menettelyä on pohdittu EU-tasollakin vuosia sitten, mutta käytännössä toimintatapa on todettu mahdottomaksi puhumattakaan siitä, että se olisi epäinhimillistä ja ihmisoikeuksia luokkaavaa.