Aluevaltuutetut vaikean edessä - palvelujen tarve kasvaa ja talous olisi saatava parissa vuodessa tasapainoon

Hyvinvointialueille on annettu lupa alijäämän tekemiseen, mutta vain hetkeksi. Viimetöikseen perhe- ja peruspalveluministerin sijainen Aki Lindén suomi hyvinvointialueita siitä, että talousarviovalmistelun vaateita ei ole alueilla ymmärretty.

“Nyt hyvinvointialueilla pitäisi ymmärtää, että vuodelle 2023 pitää tehdä alijäämäiset talousarviot”, ministeri kommentoi MTV Uutisille.

Hyvinvointialueiden taloussuunnitelma on laadittava siten, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Näin ollen valmistelun tulee lähteä siitä, että alijäämä on kurottu umpeen vuoteen 2025 mennessä.

Uudella asenteella uuteen talouteen

Keski-Suomessa hyvinvointialuejohtajan tekemä talousarvioesitys on 4 prosenttia eli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuejohtajan esitys on lähtenyt turvallisen siirtymän periaatteesta.

”Olemme nostaneet esiin huolen siitä, millaisin tarkastelutavoin varmistetaan talousarvion toteutuminen ja millaisin keinoin siihen voidaan puuttua. Taustalla on myös monilla muilla alueilla jaettu ikävä kokemus siitä, että sairaanhoitopiirien talousarviot eivät koskaan ole toteutuneet ja kunnat ovat nämä laskut kuitanneet. Tätä keinoa ei hyvinvointialueella ole käytössä”, kommentoi Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Meri Lumela.

Keski-Suomi kamppailee monilta alueilta tuttujen haasteiden kanssa: väestörakenteen muutos ja työvoiman saatavuus luovat paineensa tiukentuvaan talousraamiin. Kokonaisuutta on tarkasteltava riittävän korkealta, selkeiden vaikuttavuusmittarien kautta.

”Juuri nyt ainut keino selviytyä on alijäämä. Paljon on kyse uudenlaisen asenteen omaksumisesta. Yhdistyvistä organisaatioista löytyy taatusti hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää. Raja- ja yhdyspintakeskustelusta on siirryttävä keskusteluun aidosta yhteistyöstä kuntien, järjestöjen ja muiden hyvinvointialueiden kanssa. Valtion asettamaan tasapainotavoitteeseen päästään tarkalla työllä ja tietoon pohjautuvalla johtamisella”, Lumela jatkaa.

Pahoinvointi kasvaa, budjetti pienenee

Vaikuttaa siltä, että hyvinvointialueiden talousarviot tehdään pääsääntöisesti alijäämäiseksi ensimmäiseksi varsinaiseksi toimintavuodeksi. Juuri missään ei ole vielä haluttu keskustella tehostamisesta, sopeuttamisesta tai palvelujen leikkauksista. Erilaiset sopeuttamis- ja tehostamistoimet ovat kuitenkin enemmän kuin todennäköisiä alueella kuin alueella lähitulevaisuudessa. 

Yhtenä poikkeuksena hyvinvointialueiden talousarviosyksyssä voidaan nähdä Pohjois-Pohjanmaa. Syyskuussa alue julkaisi ensimmäiset leikkauslistansa, jonka myötä muun muassa vuodeosastopaikkoja karsittaisiin alueelta reilusti. Samanaikaisesti Pohjois-Pohjanmaalla on erittäin korkea sairastavuusindeksi verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.

Aluevaltuusto pääsee käsittelemään hyvinvointialuejohtajan esitystä marraskuussa.

“Tilanne on hyvin haastava. Käytössä olevalla rahoituksella ei voida tarjota odotusten mukaista palvelutasoa. Kannamme vihreissä erityisesti huolta siitä, miten saamme aidosti perustason palveluita vahvistettua. Emme voi jatkaa lasten, nuorten ja perheiden yhä lisääntyvän pahoinvoinnin sivuuttamista”, tilannetta kuvaa vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Susa Vikeväkorva.

Erityisenä haasteena alueella on sote-uudistuksen rinnalla edistettävä Oulun uusi yliopistollinen sairaala. OYS2030 maailman älykkäin sairaala -hanke on koko Pohjois-Suomelle tärkeä. Hyvinvointialue on saanut lainanottovaltuudet valtiovarainministeriöltä hyvin tiukoilla ehdoilla.

“Yksi näistä ehdoista oli tehdä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, joka on samalla alueemme sote-järjestämissuunnitelma. Teemme tiivistä yhteistyötä ja käymme avointa vuoropuhelua valmistelijoiden kanssa. Luottamus ja avoimuus ovat talouden tasapainottamisen onnistumisessa keskiössä”, kuvailee Vikeväkorva.

Kiusaus oman kunnan puolustamiseen voi koitua kalliiksi

Tiukan tasapainovaatimuksen edessä valtuutetuilla on vaihtoehdot vähissä. Poppaskonsteja on vähän, kun talous on tasapainotettava parissa vuodessa. Asiakasmaksujen korotukset kaunistavat tulopuolta, leikkaukset palveluista ja palveluverkon tehostaminen menoja. Optimisti näkee, että nyt on tuhannen euron paikka hetki ajatella uudella tavalla palveluita ja niiden järjestämistä.

Noin kolmannes aluevaltuutetuista on myös kunnanvaltuutettuja. Hyvinvointialueen päättäjät on valittu huolehtimaan nimenomaan hyvinvointialueen strategiasta, taloudesta ja palveluista. Kiusaus oman kunnan edunvalvontaan hyvinvointialueella on valtava. Sitoutuminen “palvelujen uudenlaiseen ajatteluun” on vaikea paikka valtuutetulle, jolle se tarkoittaa terveysaseman lopettamista omasta kotikunnasta.