Inkoon vihreät tuo kuntapolitiikkaan yhteistyötä ja keskustelua – myös på svenska

Suomen kuntakartta on poliittisesti vihreä, mutta sävy on keskustan vihreä. Keskusta on yhä suurin puolue 187 kunnassa, vaikka se menettikin vuoden 2021 kuntavaaleissa muutaman kunnan herruuden. Toinen pienehköjen kuntien puolue on RKP, jolla on vahva asema rannikolla ja saaristossa.

Noin 5 400 asukkaan Inkoossa RKP:llä on 17 kuntavaltuutettua, kokoomuksella ja SDP:llä kolme, vihreillä kaksi ja perussuomalaisilla yksi.

Inkoon toinen vihreä kuntavaltuutettu Elina Ahde sanoo, että pienikin ryhmä voi saada asioita aikaan ajan ja kärsivällisyyden ja yhteistyön kanssa. 

”Me haluamme ensiksikin tuoda kuntaan erilaista politiikan tekotapaa. Olemme muun muassa järjestäneet vaalien alla monipuoluepaneelikeskusteluja”, sanoo Ahde.

Toinen inkoolainen vihreä Mikko Heini on kunnanhallituksen jäsen.

Ahteen mielestä ryhmä tunnetaan siitä, että asioihin on perehdytty, kysymyksiä osataan esittää ja ollaan keskustelevampia kuin on totuttu. Toisaalta on selvä, että edes yhteistyössä pienten ryhmien kanssa asiat eivät etene ilman isoimman ryhmän suosiota. 

Yksimielisesti on muun muassa otettu alaikäisiä turvapaikanhakijoita Inkooseen ja joukkoliikennettä on saatu kehitettyä. Eri näkemyksiä taas on siitä, miten luontokato ja ilmasto otettaisiin kuntastrategian toimeenpanossa huomioon. 

Ahde pärjää jo neljättä vuotta ilman autoa. Työ HUS:in tietohallinnossa ei edellytä päivittäistä matkustamista Helsinkiin ja lapsetkin liikkuvat pienessä kunnassa ilman autokyytejä.

Osallistava budjetointi käyttöön

Inkoo on merkitty Hinkuun vuonna 2014. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. 

”Siinä pitäisi oikeasti saada aikaan päätöksiä, jotka vaikuttavat lähiympäristöön ja ilmastoon. Nyt ollaan  vuosi tahkottu ilmastotoimien tiekartan laatimisen aloitusta.”

Tieto laatimisen käynnistymisestä on uunituore ja sen myötä Inkoo pysyy Hinku-kuntana.

Tehtävää ja yksityiskohtia on valtavasti: asuntojen kaavoitus lähimetsiä suojelevalla tavalla, tarvittavat varjopaikat, hulevesien ohjaus jne.  

”Ja kaikki mitä maalla tehdään, vaikuttaa Itämeren terveyteen”, muistuttaa Ahde.

Ahde on yrittänyt tuoda monessa kunnassa toimivaa osallistavaa budjetointia Inkooseen. Pienen kunnan poliitikot kokevat helposti tietävänsä kaikkien kuntalaisten toiveet omien verkostoidensa kautta. 

”Tämä ei ole ideaalitapa, sillä demokratian kannalta olisi parempi avoimesti viestiä kaikille kuntalaisille, milloin voi esittää pieniä hankkeita kunnan budjettiin.”

Toisaalta myöskään kaikki kuntalaiset eivät pysy ajan tasalla kunnassa suunnitelluista muutoksista; ruotsinkielinen paikallismedia uutisoi suomenkielistä enemmän ajankohtaisista asioista, joten kunnan omaa tiedotustakin on Ahteen mielestä syytä edistää.

“Jo vuosia sitten pyysin päätöstiedotteita sekä kunnanhallituksen että valtuuston päätöksistä, ja nyt niitä tuotetaan.”

Silti tarvitaan myös aktiivisia kuntapäättäjiä: ei esimerkiksi kaavoituksen eteneminen tai päätöksenteon vaiheet ole monellekaan tuttuja.

Kuntalaisilta on tullut kysymyksiä pride-juhlinnasta, ja Ahde jätti asiasta valtuustoaloitteen, joka on vielä käsittelemättä. 

”Viranhaltijat eivät rohjenneet viedä asiaa eteenpäin ja kun aloin katsoa, mitä kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmassa mainitaan vähemmistöistä, totesin ettei koko lakisääteistä suunnitelmaa ollut Inkoossa koskaan tehtykään!”

Hyvä pärjätä myös på svenska

Ahde on asunut Inkoossa vuodesta 2005, ollut paikallispolitiikassa vuodesta 2014 ja on nyt toista kautta kuntavaltuutettu. 

Ensimmäinen kosketus Inkooseen oli pysäyttävä, sillä hektisyys ja herätekulutuspaikkojen puute on ilmeinen. 

”Kun muutin Helsingin keskustasta näin, että talvella Inkoossa ei liiku kukaan.” 

Eikä juuri keväällä tai syksylläkään ja juuri tätä rauhaa moni kuntaan muuttava ja pidempäänkin asunut osaa arvostaa.. 

Lapsiperheen elämä toi kuitenkin kontakteja ja politiikkaan meneminen loi omat verkostot. 

”Mun mielestä tämä on avoin yhteisö, tänne on helppo päästä sisälle ja paljon tietysti vaikutti se, että lapset menivät alussa kaksikieliseen päiväkotiin ja ruotsinkieliseen kouluun.”

Ahde ottikin heti muuttonsa jälkeen tavoitteeksi oppia ruotsia niin, että sillä tulee toimeen. Kielitaito toi myös paikan Länsi-Uusimaan hyvinvointialueen kansalliskielilautakunnassa.

”Olen nyt ajatellut kirjoittaa rakkauskirjeen Inkoolle. Tämä on pieni, avoin yhteisö, jossa voi kahvilassa jutella kenen tahansa kanssa. Se ei toimisi Helsingissä.”

Vihreitä verkostoja yli kuntarajojen

Ennen vuotta 2012 inkoolaiset toimivat yhdessä Siuntion vihreiden kanssa, mutta joulukuussa juhlitaan Inkoon vihreiden 10-vuotistaivalta.

Juhlinta on Ahteen mielestä tarpeen kaiken arjen ja tavallisen tallaamisen keskellä.

”Meillä on mainio vihreä tiimi, ei tarvitse sano kuin puoli sanaa, niin asiat etenevät. ” 

Inkoon vihreät ovat järjestäneet paikallisia tapahtumia jättipalsamitalkoista jokajouluiseen kierrätysjoululahjatapahtumaan. 

Politiikka on Ahteen mielestä pienessä kunnassa aika tasaista puurtamista.  Hyviä fiiliksiä tuo muun muassa palaute muista valtuustoryhmistä, kun huomataan vihreän ryhmän kova ja rakentava työ. 

Aloitteleville kuntapoliitikoille on myös neuvoja valmiina:

”Vision koulutukset ovat todella hyviä. Eikä ole noloa kysyä muiden kuntien vihreiltä ideoita ja toimintatapoja.” 

Sote-uudistus on jo nyt lisännyt eri kuntien vihreiden tiedonvaihtoa ja sen myötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueenkin kymmenen kunnan sote-tiedot tulevat kaikkien käyttöön.