Puoluevaltuusto: Lisää kiintiöpakolaisia ja kotouttamista ja yksimielinen hyväksyntä GMO:lle

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo otti kantaa keskusteluun Suomen velkaantumisesta ja leikkauksista. Maailman mittakaavassa vauraassa Suomessa 114 263 lasta elää köyhyydessä eikä pienituloisilta saa leikata.

Ohisalo viittasi myös kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka julkaistaneen alkavalla viikolla. ”No se nähdään sitten”, hän kuittasi kokoomukselta odotetut leikkausehdotukset.

Peruskoulu tarvitsee Ohisalon mielestä enemmän välittäviä aikuisia ja pieni ryhmäkokoja, eikä mitään hokkuspokkusta tai sirkustemppuja.  Korkeakouluopiskelijoille vihreät tarjoaa opintotuen kaksiportaisuudesta luopumista, sillä käytännössä monet opiskelijat suorittavat alemman ja ylemmän tutkinnon kursseja rinnakkain.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kaipasi uudistavaa otetta talouteen.

”On edettävä niin, että oli kyse sitten menosopeutuksista, rakenteiden korjaamisesta tai kasvun hakemisesta, punaisena lankana on oltava uudistava ote talouteen, maalina ekologisesti kestävissä raameissa pysyvä, hyvinvointivaltion ylläpitoon kykenevä, kukoistava kansantalous”, sanoi Harjanne.

Puoluevaltuustossa käytiin vilkasta keskustelua sekä vaaliteemoista että nykypolitiikasta. Enemmän painoa toivottiin muun muassa ammattikoulutukseen, josta on leikattu aiempina vuosina.

Itärajalle rakennettava aita herätti myös kritiikkiä. Aita on ”turha, kallis ja tappava” ja osoittaa, että “ihmisiä kohdellaan kuin karjaa”.

Puoluevaltuutossa kuultiin monta määritelmää kevään eduskuntavaaleille. Sote-, sota-, energia-, ilmasto- ja talousvaalit mainittiin ja joka tapauksessa monenlainen turvallisuus on nyt pinnalla.

Lisää kiintiöpakolaisia ja kotouttamiseen vauhtia

Vihreät hyväksyi pitkän ja perinpohjaisen maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa muun muassa vaaditaan kiintiöpakolaisten määrän nostamista 3 000:een. Tällä hetkellä kiintiö on reilu 1000 henkeä.

Vuosina 2015-18 saapuneille vihreät toivoo oleskelulupaa inhimillisin perustein, sillä käytännössä palautuksia moniin kriisimaihin ei voida toimeenpanna.

Ohjelmassa toivotaan muun muassa selkeämpiä prosesseja niin, että maahan tulevat pääsevät mahdollisimman nopeasti kiinni kieleen, koulutukseen ja sitä kautta työhön.  Työperäinen maahanmuutto oli ohjelman keskiössä ja siinä toivottiin esimerkiksi tarveharkinnan poistamista koko maasta ja kaikilta aloilta.

Vihreät kiinnittää erityistä huomiota kotoutumisen onnistumiseen niin, että myös esimerkiksi kotona lapsia hoitavat äidit saavat kielenopetusta. Suomen tai ruotsin kielen opetuksen pitäisi olla myös laadukasta ja kielitaidon kehittyminen tavoitetasolle pitäisi varmistaa.

GMO mukana maatalousohjelmassa

Vihreiden edellinen maatalouspoliittinen ohjelma on vain neljä vuotta vanha, mutta Venäjän hyökkäyssota aiheutti päivitystarpeita.  Maataloustuotannon riippuvuus Venäjältä tulevista lannoitteista ja polttoaineiden hintojen nousu on romahduttanut maatilojen kannattavuutta etenkin muilla kuin luomutiloilla.

Venäjän hyökkäyssota on nostanut maatalouden merkityksen huoltovarmuudelle ja omavaraisuuden myös vihreiden ohjelmaan.

Maatalousohjelman uudistuksen yhteydessä päätettiin myös yksimielisesti asettua GMO-teknologian kannattajaksi.

“Tuemme kestävän kehityksen päämääriä tukevaa jalostamista. Tähän kuuluu myös kasvinjalostuksessa käytettävät uuden sukupolven geenitekniset jalostusmenetelmät, joiden eurooppalaista sääntelyä tulisi yhdenmukaistaa samaan linjaan perinteisten jalostusmenetelmien kanssa.”

Vihreissä GMO:sta on keskusteltu myönteiseen sävyyn jo vuosikausia. Viite – Tieteen ja teknologian vihreät lähetti jo 2016 puoluekokoukselle aloitteen GMO-teknologiasta. Jo silloin todettiin, että GMO-ruokaa on maailmalla tutkittu ja käytetty vuosikymmeniä. ”Kaikki uskottava tieteellinen todistusaineisto osoittaa, että sillä ole suoria terveysvaikutuksia. Näyttöä on suuri määrä, koska seuranta on jatkunut pitkään.”

Tänään hyväksytty linjaus tehtiin Vihreiden nuorten puheenjohtajan Jami Haaviston aloitteesta

“Linja on suomalaisessa politiikassa historiallinen, sillä yksikään muu eduskuntapuolue ei ole vielä toistaiseksi rohjennut esittää vastaavanlaista muutosta GMO:n sääntelyyn. On erityisen hienoa, että tämä avaus tulee juuri vihreiltä”, iloitsee Haavisto tiedotteessaan.

“Esimerkiksi CRISPR-Cas9-menetelmällä eli niin sanotuilla geenisaksilla kasvin perimää voidaan muuttaa erittäin hallitusti ja tavoitteellisesti. ”

“GMO-lajikkeet ovat valtava mahdollisuus suomalaiselle maataloudelle. Meiltä löytyy tarvittavaa huippuosaamista tutkimus- ja kehitystyössä sekä otolliset olosuhteet eri lajikkeiden koeviljelyyn. GMO-lajikkeilla voitaisiin parantaa maatalouden kannattavuutta ja vahvistaa viljelijöiden taloudellista tilannetta”, toteaa Jami Haavisto.