eduskuntavaalit
Piilevä äänikynnys heikentää suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa

Piilevä äänikynnys heikentää suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa

Suomen nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita pienempien kustannuksella. Järjestelmä mahdollistaa teoriassa tilanteet, jossa eduskunnan ulkopuolelle voisi jäädä 170 000 äänellä, ja taas toisaalta saada 12 kansanedustajaa 90 000 äänellä. Valuvikojen korjaamista on suunniteltu kauan, mutta eteenpäin ei ole päästy. Vihreät höytyisi muutoksesta, jossa suhteellisuuden toteutumista parannettaisiin.

Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua

Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua

Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.

Kannatus ei tule käskemällä eikä vaikenemalla

Kannatus ei tule käskemällä eikä vaikenemalla

Valmistautuminen ensi vuoden eduskuntavaaleihin on jo täydessä vauhdissa. Ensimmäisiä ehdokkaita on eri puolueissa jo nimetty ja esimerkiksi Helsingissä vihreillä on paraikaa meneillään jäsenäänestys ensimmäisistä 11 ehdokkaasta. Heikosti menneiden kuntavaalien jälkeen ja kannatusmittausten näyttäessä yhä laimeita tuloksia paineet ovat kovat.