Eduskuntavaalituloksesta tehdään vielä erilaisia tutkimuksia. Vihreitä kiinnostaa se, mihin tuntuva äänikato meni. Taktisen äänestämisen lisäksi tarvitaan muitakin selityksiä. Oleellista on, kelpaavatko ne.
eduskuntavaalit
Vihreät voitti suurin pudottaja -kisan
Seitsemän kansanedustajan menetys on vihreille kova paikka. Moni vihreä peräänkuuluttaa linjan kirkastamista. Pudotuksesta huolimatta puolueen kannatus on kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Isot ja pienet asiat äänestäjän puntarissa
Vaalikeskustelussa on ollut esillä isoja ja pieniä asioita, faktaa, mielipiteitä ja asenteita. Pääministerikeskustelu kumman kaa -tyyliin on pomppinut joka suuntaan. On vaikea keksiä mitään erityistä uutta ulottuvuutta, joka pompahtaisi vielä esiin ennen sunnuntaita ja vaikuttaisi merkittävästi vaalitulokseen
Tuija Elina Toikkanen: Koulutus avuksi kaikkeen
Tuija Elina Toikkanen uskoo vahvasti koulutukseen, jonka avulla hän uskoo voitavan ratkaista kaikki ongelmat. Perheen ja koulun välinen aukko on yksi koulutuksen ongelmista. Muita hänelle tärkeitä asioita ovat kulttuuri ja uskonto, jota hän kuitenkaan ei halua sekoittaa politiikkaan.
Jenni Aikio: Ammattikorkeakoulut aidosti samalle viivalle yliopiston kanssa
Vahingossa politiikkaan lähtenyt Jenni Aikio on Kouvolan vihreä ykkösnimi. Eduskuntavaaleissa hän nostaa kärkiteemoikseen koulutuksen ja kestävän talouden. Koulutus ei kuitenkaan sovi sopeutuslistalle.
Tiina Huilaja: Kaivosten ympäristöongelmia ratkaistaan kiertotalouden keinoin
Lapissa on muuta maata vaikeampaa saada väkeä äänestämään. Pohjoisessa on kokemusta siitä, ettei ääni kuulu etelän päättäjille. Polarisoitunut keskustelu ja syrjäytyminen vähentävät Tiina Huilajan mielestä äänestysintoa.
Luistelu opetti poliitikon palautumaan
Nuoresta iästään huolimatta Aliisa Wahlsten on vaikuttajana varsin valmis paketti. Lasten ja nuorten hyvinvointi, ilmastokriisin torjunta ja kestävä talous ovat tämän generalistibiologin ja luisteluvalmentajan kampanjakärjet. Varsinais-Suomessa vihreiden tavoitteena on kaksi kansanedustajaa.
Harri Hölttä: Valtion vanhat metsät on suojeltava
Jos joku, niin vantaalainen Harri Hölttä tuntee suomalaiset metsät. Hän on kiertänyt metsiä niin lintuharrastuksen kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nimissä ja katselee nyt suojeltavia kohteita Luonnonperintösäätiön vinkkelistä. Hallitus saa peukkua ympäristötoimista, vaikka keskusta heittäytyi hankalaksi joka käänteessä.
Kärjistyksiä hakevat vaalikoneet jättävät vaalikeskusteluun sokeita pisteitä
Vaalikoneilla on ohjaamisvaltaa ehdokasvalinnassa, mutta ei juurikaan vastuuta ehdokkaiden aidosta erottelusta. Päällekkäiset vaalikoneet kuormittavat ehdokkaita tarjoamatta aitoa lisäarvoa. Väitteiden monitulkintaisuus nostaa niin ehdokkaan kuin ehdokasta etsivän karvat pystyyn.
Susa Vikeväkorva: Varhaiskasvatuksen työolot ja palkkaus kuntoon
Varhaiskasvatuksen heikennykset Oulussa sisuunnuttivat Susa Vikeväkorvan mukaan politiikkaan. Varhaiskasvatus onkin hänelle paitsi ammatti myös politiikan intohimoalue. Vihreissä Vikeväkorvaa harmittaa vaatimattomuus omista onnistumisista.
Tuomo Kondie: Karjala ansaitsee oman kielilain
Tuomo Kondien lista toiveista hallitusohjelmaan alkaa sanoilla karjalan kielilaki. Kielilaki toisi kunnille velvollisuuden esimerkiksi järjestää kielenopetusta ainakin etänä. Toivelistalle pääsee myös korkeakoulutuksen perusrahoituksen nostaminen, jota ilman korkeakoulutus uhkaa kuihtua.
Irmeli Elomaa: Ikäihminen ei ole vain kuluerä
Kankaanpääläinen Irmeli Elomaa on pitkän linjan vihreä, mutta vasta eläkepäivinään päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Hän tietää, millaista on olla kylän ainoa vihreä keskustan ja perussuomalaisten hallitsemassa kunnassa. Ilmastolääkäriksi itseään tituleeraava Elomaa haluaa korjata sote-uudistuksen valuviat ja tehdä Suomesta paremman paikan nuorille.
Vihreät löivät miljardit pöytään
Eduskuntavaalien alla on puolueilta odotettu ohjelmajulistuksia ja talousehdotuksia. Vihreät löivät tänään pöytään omansa. Ohjelmassa korostuvat köyhyys, koulutus ja ympäristö ja talousluvuissa ekologinen verouudistus, fossiilitalouden yritystuet ja terveysverot.
Jami Haavisto: Turkis- ja turvealueella vihreät uskaltavat esittää vaihtoehtoja
Pohjanmaalla väännetään turkiksista ja turpeesta, ja vihreillä on siellä perinteisesti ollut ahdas paikka. Seinäjokinen ehdokas Jami Haavisto kiertää parhaillaan laajaa piiriä ja sanoo puhuttelevansa nuoria, opiskelijoita ja ylipäätään kaikkia, joilla on katse kaukana tulevaisuudessa sen sijaan että haikaillaan menneiden perään.
Vihreiden ehdokaslistat täyttyvät – muutama kansanedustaja empii vielä
Vihreiden ehdokaslistat eri vaalipiireissä alkavat olla täysiä. Lista on kiinni jo muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa ja muidenkin piirien ehdokasasettelu varmistuu lähiviikkoina. Isoissa korkeakoulukaupungeissa listoille on ollut tunkua, mutta pienemmillä alueilla on vielä tilaa. Muutama kansanedustajakin vielä harkitsee.
Puolueet uskovat Tiktokiin sen sisältämistä riskeistä huolimatta
Sosiaalisen median ongelmat moninkertaistuvat nopearytmisessä Tiktokissa. Tietoturvariskeistä huolimatta sovelluksen käyttö houkuttelee sekä puolueita että eduskuntavaaliehdokkaita. Kiinalaissomen hyötyjen arvioidaan kasvavan eduskuntavaalikampanjasssa odotettuja suuremmiksi.
Puoluevaltuusto: Lisää kiintiöpakolaisia ja kotouttamista ja yksimielinen hyväksyntä GMO:lle
Köyhyyden poisto ja satsaukset koulutukseen ja ympäristöön ovat vihreiden keskeiset teemat kevään eduskuntavaaleissa. Vihreät esitteli viikonloppuna kampanjan kuvamateriaalia, ja varsinainen vaaliohjelma valmistuu helmikuussa. Viikonloppuna koolla ollut vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi myös uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja päivitti maatalousohjelmaa.
Heli Järvinen: Paikallistoimijat tarvitsevat lisää kannustusta vaalityöhön
Paikallisyhdistysten aktiiveja pitäisi nyt monin tavoin tukea, sanoo Heli Järvinen. Pandemia aiheutti tauon tapaamisissa, eikä väkeä ole helppo saada liikkeelle. Kolmen kauden kansanedustaja ei itse ole enää ehdolla ensi keväänä, mutta haluaa jatkaa työtä hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa.
Piilevä äänikynnys heikentää suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa
Suomen nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita pienempien kustannuksella. Järjestelmä mahdollistaa teoriassa tilanteet, jossa eduskunnan ulkopuolelle voisi jäädä 170 000 äänellä, ja taas toisaalta saada 12 kansanedustajaa 90 000 äänellä. Valuvikojen korjaamista on suunniteltu kauan, mutta eteenpäin ei ole päästy. Vihreät höytyisi muutoksesta, jossa suhteellisuuden toteutumista parannettaisiin.
Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset
Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.
Kannatus ei tule käskemällä eikä vaikenemalla
Valmistautuminen ensi vuoden eduskuntavaaleihin on jo täydessä vauhdissa. Ensimmäisiä ehdokkaita on eri puolueissa jo nimetty ja esimerkiksi Helsingissä vihreillä on paraikaa meneillään jäsenäänestys ensimmäisistä 11 ehdokkaasta. Heikosti menneiden kuntavaalien jälkeen ja kannatusmittausten näyttäessä yhä laimeita tuloksia paineet ovat kovat.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon