Euroopan vihreän puolueen aktiivit eri maista kokoontuvat viiden vuoden välein isoon kokoukseen, joka tällä kertaa pidettiin Tanskan pääkaupungissa. Suomesta oli paikalla 13 hengen delegaatio ja kaikkiaan parikymmentä suomalaista myös Euroopan vihreän puolueen EGP:n palkkalistoilta.
Suomalaisilla oli vahva edustus, sillä viikonlopun aikana eurooppalaisille vihreille puhuivat sekä vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Maria Ohisalo, että vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto.
EGP perustettiin 2004 34:n vihreän puolueen voimin ajamaan yleiseurooppalaista agendaa. Jo tuota ennen vihreät puolueet olivat tehneet yhteistyötä EU-politiikassa. Seuraavina vuosina syntyivät myös muiden ryhmittymien yleiseurooppalaiset puolueet kuten EPP, jossa Suomen kokoomus on mukana.
Kokous päätti lukuisista julkilausumista, joilla otettiin kantaa Iranin kansannousuun, energiaan, vammaisten asemaan ja yhdenvertaisuuteen. EGP äänesti myös yksimielisesti abortin puolesta – se pitäisi sallia kaikkialla Euroopassa samalla tavoin. Unkari sai myös tiukan tuomion oikeusvaltiolinjastaan. EGP nosti myös esille energiainvestointien ”punaisen listan”. Yhtä lailla kuin listataan suositeltavia, vihreitä investointeja uusiutuvaan, päästöttömään energiaan, pitäisi listata myös ne investoinnit, joita ei suositella.
EGP:tä pidetään kaikkein yhtenäisemmin toimivista kokonaisuuksista Euroopan parlamentissa. Kööpenhaminassakin eroavia näkemyksiä oli lähinnä federalismista, joka miellyttää norjalaisia ja ruotsalaisia vihreitä vähemmän kuin muita.
Uusi puolue Balkanilta
Yksi Kööpenhaminan tähtiesiintyjistä oli epäilemättä Montenegron pääministeri Dritan Abazovic. Hänen puolueensa on maan vihreä puolue URA, joka hyväksyttiin viikonloppuna EGP:n uusimmaksi jäsenpuolueeksi.
Abazovicin viesti kokoukselle osoitti maan suunnan. ”Montenegro on hyväksynyt 10 000 pakolaista – tämä on kaksi prosenttia väestöstämme. Tuemme Ukrainaa ei vain Putinin sotaa vastaan vaan myös maan liittymistä EU:hun.”
Myös Montenegro on kiinnostunut EU-jäsenyydestä, jota monet Balkanin maat ovat odottaneet jo vuosikausia.
”Länsi-Balkanilla on muitakin vihreitä puolueita, joille EU on tärkeä tavoite”, sanoo Suomen vihreiden delegaatiota johtanut Markus Drake kokouksen jälkeen junassa matkalla kohti Hampuria.
”Etenkin nuoret ovat todella tympääntyneitä ja väsyneitä alueen korruptioon, luonnon tuhoamiseen ja kaikkeen vanhaan tekemisen tyyliin. Vihreissä on mukana nuoria opiskelijoita ja kansalaisjärjestöjä.”
Drake huomauttaa, että jopa Serbian pääkaupungissa Belgradissa toiseksi suurin kaupunginvaltuustoryhmä on vihreät.
Islannin huoli ympäristöstä
Kööpenhaminassa oli myös yllättäviä vieraita, kuten Islannin pääministeri Katrin Jakobsdottir. Hänen puolueensa on punavihreä ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä, mutta hän halusi tulla mukaan ”vihreän perheen tapahtumaan”. Islannin tavoite on olla ilmastoneutraali vuoteen 2040 mennessä.
Edellisissä europarlamenttivaaleissa vihreä ryhmä sai kymmenisen prosenttia äänistä ja 75 paikkaa. Suomella on tällä hetkellä kolme europarlamentaarikkoa. Vihreiden äänet tulivat 2019 vielä pääosin läntisestä Euroopasta ja vain puoli tusinaa meppiä tuli maista, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuoden 2004 jälkeen.
Vuoden 2024 kannatuksesta on vielä aikaista sanoa paljoakaan. Tämä vaalikausi on ollut täynnä dramaattisia vaiheita pandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan. Alkanut talvi ja vielä seuraavakin voivat olla monella tapaa hyytäviä eurooppalaisille ja se tulee varmasti näkymään myös vaalituloksissa, niin kansallisella kuin eurooppalaisellakin tasolla.
0 kommenttia