Uusi osaamiskeskus vie oikeusvaltioajattelua maailmalle

Oikeusvaltio, demokratia ja sananvapaus ovat maailmalla ja jopa joissakin EU:n jäsenvaltioissa kriisissä. Suomessa kuitenkin luotetaan siihen, että näille periaatteille on kysyntää. Viime vuonna perustettu Oikeusvaltiokeskus vie oikeusvaltioajattelua ja -käytäntöjä kehittyviin maihin.

14.12.2022 | Yhteiskunta

Tuija Brax johtaa viime vuonna perustettua Oikeusvaltiokeskusta. Kuva: Veikko Somerpuro

Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman vakaimmista, vapaimmista ja parhaiten ihmisten perusoikeuksia suojelevista maista. Suomen oikeusvaltio-osaamista on päätetty käyttää osana kehitysyhteistyötä vastaisuudessa suunnitelmallisemmin. 

Suomeen perustettiinkin viime vuonna Oikeusvaltiokeskus, joka sai kotipesäkseen Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan. 

Keskuksen kautta Suomi tukee kehittyvien maiden oikeusvaltiokehitystä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoituksella toimiva keskus kokoaa tätä varten yhteen alan osaajia ja asiantuntijoita. Keskuksen avulla on myös mahdollista vahvistaa aiheeseen liittyvää tutkimusta ja opetusta.

Keskuksen johtoon valittiin Tuija Brax. Brax on oikeustieteen kandidaatti ja hänellä on pitkä ja monipuolinen kokemus sekä kansainvälisistä tehtävistä että oikeusasioista muun muassa oikeusministerinä ja suomalaisena jäsenenä EU:n perusoikeuskirjan kirjoittamiskonventissa. 

Brax sopii tehtävään niin hyvin, että melkein olettaisi tehtävän olleen tilaustyönä hänelle räätälöity. Näin ei kuitenkaan ollut.

”Olin keskuksen perustamisesta pitkään autuaan tietämätön. Kun hankkeen toteutumisesta alkoi tihkua tietoja, ymmärsin, että keskuksen johtajalla pitäisi olla oikeusvaltiokokemuksen lisäksi akateeminen ura – jota minulla ei ole. Kävi kuitenkin ilmi, että jompikumpi ominaisuus riittää”, Brax kertoo.

”Hain työtä viime tingassa. Minulla ei ollut oikeasti aikomusta lähteä pois Sydänliitosta, jossa olin toiminut pääsihteerinä kuusi vuotta. Poislähtökitka oli suuri. Mutta sitten ajattelin harmittelevani koko loppuelämäni, jos en hae tätä.”

Työssä mukana alan huiput

Kaikissa muissa Pohjoismaissa on toimittu alalla jo pitkään, samoin Saksassa ja muissa isoissa EU-maissa. 

”Suomi lähtee nyt takamatkalta tekemään oikeusvaltiotyötä, mitä resursseihin tulee. Suomen näytöt ovat kuitenkin isot; Suomi on monissa kansainvälisissä vertailuissa maailman yksi vakaimmista, vapaimmista ja ihmisten perusoikeuksia parhaiten suojelevista maista, jossa on hyvä hallinto”, sanoo Tuija Brax.

”Suomen low key eli hillitty ja asiapohjainen lähestymistapa on ollut maailmalla kysyttyä. Tähän kysyntään vastaamiseen on viisasta etsiä alan lukuisten toimijoiden kanssa yhteistyössä yhteinen sävel. ”

Käynnissä on jo useita projekteja, muun muassa Mosambikissa.

”Albaniassa teemme yhteistyötä vaali- ja puoluerahoituksen pelisääntöjen parissa, Uzbekistanissa olemme vahvistamassa mm. oikeusasiamiehen ja tuomioistuinten riippumattomuutta koulutuksen avulla. Mosambikissa toimimme esimerkiksi tuomarien koulutuksen parissa. Etelä-Afrikassa ja Vietnamissa vahvistamme maan kykyä liittyä kansainvälisiin sopimuksiin”, Brax luettelee.

Projekteja tekevät teema- tai maakohtaiset ns. oikeusvaltioklinikat.

”Klinikoissa on mukana alansa huippuja, jotka ovat kohdemaassa paikalla viikon – pari. Klinikoiden jäsenet työskentelevät palkkioperusteisesti.”

Afganistanin kokemuksista otettava opiksi

Ryhtyykö Oikeusvaltiokeskus yhteistyöhön kaikkien tarjokkaiden kanssa?

”Ei. On resurssien puitteissa katsottava, missä on kysyntää, paikallista sitoutumista ja kykyä yhteistyöhön. Esimerkiksi Somalian osalta teemme parhaillaan ainoastaan taustatyötä, että paremmin ymmärtäisimme maan tilannetta. ”

Braxin mukaan on otettava oppia esimerkiksi Afganistanin kokemuksista.  ”Kansainvälinen yhteisö käytti siellä kymmeniä miljardeja. Sitten paljon siitä, mitä oli aikaansaatu, kaatui todella nopeasti. Korruptiosta tiedettiin, mutta jälkeenpäin on arvioitu, ettei sen äärelle pysähdytty riittävästi.”

Oikeusvaltiokeskukselle on tekeillä strategia, joka valmistuu syksyllä 2023. Braxin mukaan strategia perustuu kaikkien käynnissä olevien hankkeiden pohjalta saatuihin oppeihin. Se tehdään läheisessä yhteistyössä kumppaneiden, kuten ulkoministeriön, kanssa.

” Rajapintaa on esimerkiksi siviilikriisihallinnon kanssa, ja meillä onkin yhteistyötä mm. Suomessa toimivan kansainvälisen siviilikriisihallintakeskus CMC:n kanssa sekä Martti Ahtisaari Foundationin (CMI) kanssa.”

”Ajatuksena on, että meidän on mieluiten tehtävä jotakin sellaista, mitä muut Suomessa ja maailmalla eivät tee.”

Braxin mukaan keskuksen toiminnan on oltava läpinäkyvää ja avointa. On tärkeää, että veronmaksajat, poliitikot, media ja ministeriöt saadaan vakuuttumaan työn tarpeellisuudesta. 

”On saatava kerättyä näyttöön perustuvaa dataa. Tämä on kuuma peruna koko alalla, sillä nyt ollaan kaukana yhteismitallisuudesta. Koko yhteisö etsii tapoja kuvailla tuloksia.”

Tilanne EU:ssa heikkenemässä

Tuija Brax on huolissaan oikeusvaltiokehityksen heikkenemisestä EU:n alueella. Unkari on kaikkien tuntema tapaus, mutta Brax huomauttaa myös hyvistä uutisista, kuten siitä, että esimerkiksi Slovenian huhtikuisissa vaaleissa oikeusvaltioon sitoutuminen sai kansan laajan tuen.

”Sekä demokratia, oikeusvaltioperiaate että sananvapaus ovat maailmalla ja osin EU:ssakin muutoksessa. Kokonaistilanne on useiden raporttien mukaan heikkenemässä. Niin sanottujen mallioppilaidenkin tilanne on pysähtynyt, enää ei oteta merkittävästi uusia edistysaskeleita.”

Ilahduttavia poikkeuksiakin on. ”Viro on loistava esimerkki. Se on noussut joillakin mittareilla jopa Suomen edelle tai ainakin aika lähelle Suomea ja muita Pohjoismaita. Viron saavutuksia voisi tutkia enemmän.”

Braxin mukaan on ymmärrettävä, että esimerkiksi itsenäistymisen alussa oikeusvaltiokehitys on aina hapuilevaa, eikä toteudu heti.  ”Siksi autoritäärisyys voi olla lyhytnäköisesti houkutteleva vaihtoehto. Yksinkertaisia vastauksia muutoksen rakentamiseen ei kuitenkaan ole – kyse on palapelistä, useasta toisiinsa vaikuttavasta tekijästä.”

Suomessa oikeusprosessit ovat liian hitaita

Suomen oikeudenhoidosta julkistettiin marraskuussa kautta aikain ensimmäinen valtioneuvoston selonteko, jonka mukaan suomalainen oikeusvaltio on vahva.

Puutteitakin on. Selonteon – ja myös Braxin – mukaan Suomen keskeisiä ongelmia ovat oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. 

Tuija Braxin mukaan olisi hyvä varmuuden vuoksi varautua siihen, että Suomen oikeuslaitokseen voi joskus kohdistua poliittisia tai autoritäärisiä paineita, vaikkei juuri nyt siltä näytäkään. 

”Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusimäki on tehnyt aloitteen, jonka mukaan perustuslakiin olisi varmuuden vuoksi kirjattava esimerkiksi korkeimpien oikeuksien tuomareiden määrä ja eroamisikä. Myös asianajajia ja syyttäjiä olisi suojattava perustuslain kirjaimella paremmin”, Brax toteaa.

Tuija Brax oli vihreiden kansanedustaja 1995–2015, vihreiden puheenjohtaja 1995–1997 ja oikeusministeri 2007–2011. Hän toimi Sydänliiton pääsihteerinä 2015-21. 

Edit 19.12. muutettu otsikosta sana virasto muotoon osaamiskeskus.

Anne Brax
Kirjoittaja on ympäristötoimittaja, joka on etäistä sukua haastatellulle.

14.12.2022 10:27

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti