"Kansalaistensa oikeudet alasajava valtio on valmis myös hyökkäämään toiseen maahan" – Hautala ja Hassi pureutuvat Venäjän tilanteeseen

Demokratian historia Venäjällä on varsin tuore ja lyhyt. Heidi Hautala ja Satu Hassi pohtivat podcastissaan muuttunutta lännen Venäjä-suhdetta ja sitä, onko naapurimaalla ylipäätään demokraattista tulevaisuutta. Olisiko hyökkäyssodan mahdollisuus pitänyt nähdä jo aiemmin?  

”Vladimir Putin alkoi suitsia tiedotusvälineitä, ottamaan niitä hallituksen haltuun sekä rajoittamaan oppositiota hyvin varhaisessa vaiheessa tultuaan valituksi presidentiksi”, kuvailee Satu Hassi.

”Vuonna 2012 oli käännekohta, kun Putin valitutti itsensä kolmannelle kaudelle. Siitä alkoi kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisvapauksien systemaattinen alasajo. Monet venäläiset aktivistit ovat korostaneet, että valtio, joka ajaa kansalaisten oikeudet alas, on vapaa myös hyökkäämään toiseen itsenäiseen maahan”, näkee Heidi Hautala.

Mitä Venäjällä nyt tapahtuu?

Podcast-jaksossa haastatellaan myös Dmitry Gurbanovia, joka on etenkin Venäjän hyökkäyssodan alettua tullut Twitterissä tunnetuksi eräänlaisena Venäjän tulkkina. Hän seuraa venäläistä mediaa ja tulkitsee sitä 50 000 seuraajalleen. Mitä Venäjällä nyt tapahtuu?

”Tilannetta voi kuvailla epätoivoiseksi. Venäjä ei voi voittaa sotaa enää sotilaallisesti. Ulospääsyä ei ole”, Gurbanov tiivistää.

Venäläismedian viesti sodasta on muuttunut. Ylivoimasta ja sodan voittamisesta uutisoinnin sijaan äänenpainot ovat muuttuneet jo sovittelevammiksi.

”Retoriikka on muuttunut siihen suuntaan, että valtionkin tv-ohjelmissa puhutaan, että ehkä nyt kannattaisi neuvotella Ukrainan kanssa”, Gurbanov kuvailee ja jatkaa:

”Jos haluamme ymmärtää venäläistä propagandaa, pitää ymmärtää, että Venäjän televisio on käytännössä kokonaan valtion hallussa.”

Seuraavassa jaksossa aiheena ilmastokriisi

Heidi Hautala ja Satu Hassi tulivat kumpikin valituksi eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 1991. Heti seuraavana vuonna käynnistyi Rion ympäristökokous.

”Tuolloin oli ensimmäisiä yrityksiä hahmottaa, mitä on kestävä kehitys. Ajattelutapa oli hapuileva. Mitä oikeastaan pitäisi tapahtua, jotta ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää?” kuvailee Heidi Hautala.

Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvemmin ja ilmastokriisi on politiikan agendalla pysyvästi. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka näkyy yhä enemmän muun muassa Euroopan Unionin päätöksenteossa.

”Ajattelen, että EU on vienyt Suomen ympäristöpolitiikkaa eteenpäin. On kuitenkin myös hetkiä, kun Suomi on kirittänyt EU:ta. Kolme vuotta sitten puheenjohtajakaudellaan Suomi ajoi läpi EU:n hiilineutraaliustavoitteen 2050, mikä sai monet muut suurvaltiot asettamaan omat tavoitteensa”, kertoo Satu Hassi.

”Voi sanoa, että Suomen ilmasto- ja ympäristöministeri ja vihreät ovat olleet ratkaisevia tekijöitä siinä, että kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite on lähtenyt leviämään. Myös pienen maan vaikutusvalta voi kasvaa osana suurempaa kokonaisuutta”, Heidi Hautala täydentää.

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon! -podcastin tuotannon on mahdollistanut Euroopan parlamentin vihreä ryhmä. Se on toteutettu yhteistyössä verkkomedia Verden kanssa. Tilaa podcast ja kuuntele sitä omassa podcast-palvelussasi, kuten Spotifyssa, Apple Podcasteissa ja Google Podcasteissa.