Kauppakassi kallistuu, eikä nyt ole aika nipistää pienituloisilta

Ruuan hinta on lähtenyt taas uuteen nousuun. Pienituloisten ja perheellisten menoista ruoka vie ison osan, ja inflaatio on jo muuttanut ostotottumuksia. Toimeentulo on koetuksella, kun myös asumiskustannukset ovat kallistuneet, eikä suomalaisia pitäisi nyt kurittaa esimerkiksi indeksileikkauksilla.

15.3.2023 | Pääkirjoitus

Kuva: Unsplash

Kulunut vuosi Venäjän hyökkäyssodan alettua on merkinnyt isoja muutoksia myös suomalaisten arjessa. Ruuan hinnat ovat nousseet enemmän ja nopeammin kuin vuosikymmeniin ja myös energian hinnan nousu on ollut poikkeuksellista.

Sähkön hintoja on yritetty tukea monitahoisilla tukimuodoilla. Sähköä on säästetty, talvi on ollut leuto, ja huippuhinnoista on tultu alas. Sähköfutuurien mukaan vuosi 2023 näyttää jatkuvan selvästi viime syksyn huippuhintoja alemmalla tasolla, pääosin alle 10 sentissä kilowattituntia kohti.

Samaa kehitystä ei ole odotettavissa ruuan hinnassa. Mikään ei viittaa siihen, että ruuan hinta painuisi vaikkapa vuoden takaiselle tasolle.

Ruoka on kallistunut, koska energia, lannoitteet ja muut tuotantokustannukset ovat nousseet. Monet peruselintarvikkeet jauhoista kananmuniin ovat kallistuneet yli 30 prosenttia vuodessa. Pitkä ketju tuottajan pellolta, kasvihuoneesta tai navetasta elintarviketeollisuuden kautta kaupan hyllylle tuo siivun joka portaalle. Tuottajien osuus on supistunut ja erityisesti kaupan siivua on arvosteltu liian suureksi. Esimerkiksi Kesko teki viime vuonna ennätystuloksia.

Samaan aikaan myös asumismenot ovat nousseet. Lainojen korkojen nousu rasittaa perheiden taloutta samoin kuin vuokrien ja yhtiövastikkeiden nousu.

Kiristynyt rahatilanne näkyy jo kaupoissa ja kiinteistövälityksessä. Asuntokauppa on pysähtynyt kuin seinään. Ruokaostoksilla harkitaan nyt halvempia vaihtoehtoja ja se näkyy myös luomu- ja vegaanituotteiden menekissä.

Erikoistavarakaupoissa on hiljaisempaa ja jotkut ovat jo käyneet yt-neuvotteluja. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätysalhaalla, joten kestää aikansa ennen kuin pesukone vaihdetaan uuteen.

Vaalien alla on tivattu puolueiden leikkauslistoja ja kokoomus on vaaliohjelmassaan maininnut indeksit. Esimerkiksi suurin osa Kelan etuuksista – kuten kansaneläke, työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja toimeentulotuen perusosa – on sidottu kansaneläkeindeksiin, joka puolestaan seuraa elinkustannuksia.

On vaikea nähdä, miten indekseistä nipistäminen sopisi toimeentulon kanssa kamppailevien arkeen. Pienillä tuloilla, pienillä eläkkeillä ja toimeentulotuella eläviä on muistettava myös kun pohditaan terveysveroja eli esimerkiksi sokerin ja kovan rasvan verottamista.

Terveellisyydestä ja kestävistä valinnoista tinkiminen on valitettava tosiasia ja pakkoratkaisu.

Terveellisyydestä ja kestävistä valinnoista tinkiminen on valitettava tosiasia ja pakkoratkaisu, kun menot kasvavat tuloja nopeammin.  Ruokaan liittyy kuitenkin myös vahvoja ennakkoasenteita ja ennakkoluuloja. Esimerkiksi kasvisten ja juuresten käyttöä pitäisi suomalaisessa ruokavaliossa lisätä, eikä se nykyhinnoillakaan ole kallis vaihtoehto.

Poliitikot ovat saaneet oikein kunnolla lunta tupaan, jos ovat ehdottaneet vaikkapa silakan syöntiä. Martat ovat kuitenkin samalla asialla: terveellinen ja monipuolinen, kotona tehty ruoka ei ole kallista.

Ruokalähettifirma Foodoran tuoreen ruokabarometrin mukaan kotona kokkaaminen on yleisintä yli 55-vuotiaille ja puolueista kristillisdemokraattien, RKP:n, vihreiden ja SDP:n äänestäjät suosivat eniten kotikeittiötä.

Leena Brandt/Verde

15.3.2023 7:51

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. nyt tuntuu että 2023 ruuan hinnat olisi lähtenyt nousuun, vaikka olisi olettanut sen tapahtuneen jo 2022. hinnat nousi myös 2022 vuonna mutta ilmeisesti hintojen nousu tulee viiveellä.

Lähetä kommentti