Puheenjohtajakisa tuo vihreille julkisuutta

Maria Ohisalon ilmoitus, että ei hae enää jatkoa vihreiden puheenjohtajana, ei tuottanut suurta yllätystä. Näin siitäkin huolimatta, että vihreiden sisäisissä keskusteluissa tai muutenkaan Ohisaloa ei ole nostettu syntipukiksi vaalitappioon. Alkava kausi olisi joka tapauksessa ollut vihreiden sääntöjen mukaan Ohisalon viimeinen. Sekä uusia kasvoja että Ohisalon jatkoa kaipaavia puolueessa oli paljon.

Luopumisilmoitus synnytti varsinaisen ehdokasryntäyksen. Vihreät saanevat runsaasti julkisuutta puheenjohtajakisan myötä. Mediassa kiertävien tietojen mukaan ehdokkuutta ainakin harkitsevat useimmat vihreiden kansanedustajat.

Enemmän tai vähemmän selviä ilmoituksia ehdokkuuden harkitsemisesta ovat antaneet Fatim Diarra, Atte Harjanne, Hanna Holopainen, Saara Hyrkkö, Krista Mikkonen, Jenni Pitko ja Oras Tynkkynen.

Myös Bella Forsgrénilla on kannatusta, mutta hän on kertonut harkitsevansa pikemminkin varapuheenjohtajaksi hakemista. Siihen tehtävään hän on varmaan vahvoilla.

Erilaisia ehdokkaita

Poliitikolle tekee tietysti hyvää, että hänen nimensä pyörii spekulaatioissa. Tiiviimmin kisaa käynevät kuitenkin näillä näkymin edelleen aakkosjärjestyksessä Diarra, Harjanne ja Tynkkynen. Näkyvänä esiintyjänä tunnettu Diarra on Helsingin valtuuston puheenjohtaja ja pitänyt vahvaa roolia Helsingin etujen puolustajana. Myös Harjanne on helsinkiläinen. Hän on toiminut viime ajat vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja saanut siitä kiitosta. Harjanne on leimautunut puolueen sinivihreän osan edustajaksi.

Tamperelainen Tynkkynen on joukon kokenein. Hän on aiemmin istunut kaksi kautta eduskunnassa ja mm. Lipposen hallituksen ilmastoasiantuntijana. Tynkkystä on aiemminkin houkuteltu puheenjohtajataistoon. Nyt hän on saanut tukea edustajatovereiltaan Holopaiselta sekä Tiina Elolta ja Inka Hopsulta. Kaikilla kolmella on kokemusta vihreiden varapuheenjohtajana toimimisesta.

Tosissaan kisaan voi toki lähteä moni muukin. Esimerkiksi Mikkosen työtä ministerinä arvostetaan vihreiden sisällä ja varsinkin ympäristöpiireissä. Edellisellä kerralla, 2017, hän jäi kuitenkin aika kauas kärjestä.

Jäsenäänestys kuuden vuoden tauon jälkeen

Vihreiden puheenjohtaja valitaan jäsenäänestyksessä Se ei ole muodollisesti sitova, mutta kynnys jäsenäänestyksen yli kävelemiseen puoluekokouksessa on todella korkea. Jäsenäänestyksen tulos lasketaan vain, jos yli puolet äänioikeutetuista käyttää ääntään.

Nyt vihreille on tulossa jäsenäänestys puheenjohtajasta ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen. Silloin, 2017, jäsenäänestyksen voitti Touko Aalto, joka sitten valittiinkin vihreiden johtoon. Kakkoseksi tuli Emma Kari ja kolmanneksi Maria Ohisalo.

Vihreillä on monipolvinen äänestysjärjestelmä. Äänestäjä laittaa ehdokkaat haluamaansa järjestykseen. Ensin lasketaan kaikkien ehdokkaiden ykkösäänet. Jos kukaan ei saa yli puolta annetuista äänistä, vähiten ääniä saanut ehdokas putoaa pois ja hänelle ykkösäänen antaneiden lipuista otetaan laskentaan kakkosäänet.

Näin jatketaan, kunnes joku saa yli puolet äänistä. Viimeksi tarvittiin viisi laskentakierrosta. Laskennan kulusta 2017 tarkemmin täällä.

Kaksi seuraavaa kertaa, 2019 ja 2021, Ohisalo valittiin ilman vastaehdokkaita. Ohisalon yksi vahvuus onkin ollut vihreiden kokoaminen.

Hallitusneuvottelut Ohisalon johdolla

Ilmoittaessaan luopumisesta Ohisalo kertasi hallituksen ja vihreiden aikaansaannoksia ja omaa uraansa.

”Olemme tehneet mittavasti ilmastotyötä, historiallisen suuria panostuksia luonnonsuojeluun, tehneet koulutuksen kunnianpalautusta ja sote-uudistuksen, vähentäneet eriarvoisuutta ja vahvistaneet Suomen turvallisuutta liittymällä Natoon”, Ohisalo sanoi.

Ohisalo muistutti, että hän jo kymmenen vuotta ollut vihreiden politiikan tärkeillä paikoilla: neljä vuotta puheenjohtajana, sitä ennen neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sitä ennen vihreiden nuorten puheenjohtajana. Hän arveli, että tässä tilanteessa on hyvä saada uusia ihmisiä riviin.

Vihreiden uusi puheenjohtaja valitaan kesäkuun 10.–11. puoluekokouksessa, ja Ohisalo hoitaa normaalisti tehtäviään siihen asti. Siten hän myös johtaa vihreiden hallitusneuvotteluja.
Ohissalo ei tyrmännyt vihreiden osallistumista tulevaan hallitukseen, mutta korosti, että kynnys on hyvin korkealla.

Vihreät eivät hän mukaansa osallistu hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta tai tinkii ilmastotoimista, luontokadon torjumisesta tai eriarvoisuuden vähentämisestä.