Moraalinen velvollisuus toimia vai häiriöttömyys – kumpi voittaa oikeudessa?

Toukokuun alussa Helsingin käräjäoikeus päätti jättää Greenpeacen aktivistit tuomitsematta mielenosoituksesta Venäjän hyökkäyssodan rahoittamista vastaan. Yhdeksän aktivistia osoitti mieltään Butšan siviilien joukkomurhan paljastumisen jälkeen estäen venäläisen hiililastin purkamisen Helenin Salmisaaren hiilivoimalan. Käräjäoikeus tunnisti aktivistien moraalisen velvollisuuden toimia ja mielenosoituksen hyväksyttävä päämäärä.

Mielenosoitusoikeudesta ja moraalisesta velvollisuudesta on keskusteltu myös muiden ympäristöliikkeiden mielenosoitusten osalla. Alkuvuodesta 2023 uutisoitiin Kolarin Aalistunturin hakkuita vastustavan Metsäliikkeen mielenosoituksesta, jossa myös poliisin on epäilty tarpeettomasti kieltäneen mielenosoitustilanteen ja poliisin toiminnan kuvaamisen.

Viimeisimpänä poliisi otti tiistaina kiinni Elokapinan mielenosoittajia UPM:n pääkonttorin edestä. Kiinniotetut olivat kiinnittäneet itsensä pääkonttorin kulkuportteihin. Syynä kolmeen kiinniottoon oli rikoksilta ja häiriöltä suojaaminen.

Yleisön ja poliisienkin suhtautuminen Elokapinan toimintaan on vaihdellut tilanteen mukaan.  Esimerkiksi Koverharissa aktiivit pystyttivät esteen Venäjältä tuleville hiilijunille ja telttaleiri oli pystyssä pitkään poliisien valvoessa kauempaa. Leiriin majoittuneet saivat yleisön sympatiaa ja muun muassa ruokalahjoituksia.

Näkyvimmin mielenosoitusoikeuden puolesta on oikeutta tänä keväänä käynyt Elokapina. Vaikka aktivistit itse eivät ole syytettyjen penkillä, on tapauksessa yhtä lailla kyse mielenosoittajien oikeuksista.

Elokapinan tapaukseen ratkaisu juhannukseksi

Ympäristöliike Elokapinan ja Helsingin poliisin välinen oikeudenkäynti on käsittelyvaiheessa. 

Syyttäjät vaativat sakkorangaistuksia seitsemälle poliisille liittyen voimankäyttöön Elokapinan mielenosoituksessa lokakuussa 2020, kun mielenosoitus pysäytti liikenteen Kaisaniemenkadulla Helsingin keskustassa.

Helsingin poliisilaitos antoi pian tapahtumien jälkeen sisäministeriölle selvityksen voimankäytöstä. Lausunnon mukaan tilanteessa oli pyritty käyttämään käytössaolleita keinoja, mutta todennut ne riittämättömiksi. Tällöin poliisioperaation johtaja hyväksyi OC-sumutteen käytön lievimpänä käytettävissä olevana voimakeinona väkijoukon hajottamiseen. Syytetyistä poliiseista kolme käytti sumutetta.

Syytenimikkeinä on muun muassa virkavelvollisuuden rikkominen, pahoinpitely ja yllytys edellämainittuihin. Syyttäjän mukaan poliisit puuttuivat mielenosoittajien perusoikeuksiin.

Tapauksen pääkäsittely järjestettiin huhti–toukokuussa 2023. Ratkaisu on luvattu juhannusviikkoon, keskiviikkoon 21.6.2023 mennessä.

”Suomen oikeusjärjestelmä on niin hidas. On tämä ollut pitkä aika odottaa”, Tuulia Reponen Elokapinasta kommentoi.

Elokapina on vedonnut mielenosoitusoikeuteen, joka on paitsi kokoontumislaissa, myös vahva Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaama oikeus. Yhteisö näkee, että poliisin reagointi oli ylimitoitettua, eikä voimankäyttö tilanteessa ollut perusteltua.

”Mielenosoittajat olivat täysin rauhanomaisia, emmekä uhanneet kenenkään turvallisuutta. Muutakaan poliisi ei ole pystynyt konkreettisesti näyttämään toteen”, itsekin mielenosoitukseen osallistunut Reponen kuvailee oikeudenkäyntiä.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis-ja yhdistymisvapauteen. Poliisilailla vahvistetaan, että poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Myös oikeusoppineet ovat aiemmin pitäneet poliisin voimankäyttöä tilanteessa ongelmallisena. 

“Mielenosoituksen päämäärät ovat nähdäkseni olleet hyväksyttäviä ja se on ollut ainakin median tietojen perusteella rauhanomainen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut kokoontumisvapauden yhteyksiä sananvapauden mukaiseen mielipiteiden suojaan sekä kokoontumisvapauden keskeistä merkitystä demokraattisessa yhteiskunnassa”, kommentoi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin Sanomille.

Mielenosoitustilanteiden tulkinnat kulttuurikysymys

Oikeudenkäynnin aikana todistaja Jarmo Heinonen on lausunut, että Helsingin poliisissa on pitkään toimintatapana ollut tulkita mielenosoituksia vain järjestyksen ylläpidon näkökulmasta, ottamatta huomioon mielenosoittajien perusoikeuksien turvaamista.

”Sama todistaja kyseenalaisti myös Elokapinan rauhanomaisuutta, mikä on osoitus siitä, että tuo kulttuuri on yhä voimissaan”, kuittaa Reponen.

Kysymys ei ole pelkästään suomalainen. Muun muassa Ruotsissa ilmastomielenosoittajat ovat saaneet tuomion immateriaalisesta sabotaasista, kun mieltä on osoitettu moottoritiellä. Samoin Iso-Britanniassa kaksi sillan rakenteissa mieltään osoittanutta ilmastoaktivistia saivat 2,5 vuoden tuomion.

”Jos pahoinpitelystä saa kevyempiä tuomioita, onko tuomiot missään suhteessa teon vakavuuteen? Mielenosoittajilla on moraalinen velvollisuus toimia”, kyseenalaistaa Tuulia Reponen.