Uudella puheenjohtajalla edessä ärhäkkä oppositiokausi

Kymmenen päivän kuluttua Seinäjoen puoluekokouksessa selviää, kuka johtaa vihreitä seuraavat kaksi vuotta ja ehkä pitempäänkin. Vihreissä on toivuttu siitä, että surkean vaalituloksen jälkeen useampi nimekäs vihreä päätti jättää tämän kierroksen väliin. Katse on nyt tulevassa ja siellä näkyy joko Saara Hyrkkö tai Sofia Virta. Molemmille ehdokkaille on ilmaantunut iso määrä

Uudella puheenjohtajalla edessä ärhäkkä oppositiokausi

Kymmenen päivän kuluttua Seinäjoen puoluekokouksessa selviää, kuka johtaa vihreitä seuraavat kaksi vuotta ja ehkä pitempäänkin. Vihreissä on toivuttu siitä, että surkean vaalituloksen jälkeen useampi nimekäs vihreä päätti jättää tämän kierroksen väliin. Katse on nyt tulevassa ja siellä näkyy joko Saara Hyrkkö tai Sofia Virta.

Molemmille ehdokkaille on ilmaantunut iso määrä kannattajia, myös Virralle, joka on alkujaan ollut puolueväelle tuntemattomampi. Hyrkön taakse näyttää asettuneen enemmän puolueen establishmentia, joka arvostaa Hyrkön perinpohjaista osaamista vihreässä toimintakulttuurissa. Virta taas houkuttelee mukaansa enemmän uutta suuntaa ja uusia kannattajia kaipaavia vihreitä myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta. Ikäjako näyttää menevän mielenkiintoisesti, sillä moni konkarivihreä Osmo Soininvaaraa myöten on asettunut Virran kannalle.

Vihreissä valitaan puoluekokouksessa iso joukko johtoporrasta, puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluevaltuuston puheenjohtaja ja tietenkin myös koko puoluevaltuusto (40 varsinaista ja 40 varajäsentä). Vihreiden nousu tämänhetkisestä kannatusalhosta on paitsi koko vihreän kentän myös erityisesti nyt valittavan joukon vastuulla. Työt on osattava jakaa niin, että johtoportaalla on kullakin osansa esimerkiksi mediaesiintymisistä, ohjelmatyön kehittämisestä ja puolueorganisaation virittämisestä tuleviin vaaleihin.

Viime viikonloppu hallitusneuvotteluissa tempoiltiin pahaenteisesti perussuomalaisten ja RKP:n kesken, mutta siitä huolimatta oikeistohallitus näyttää nyt vain aiempaa todennäköisemmältä. Tämä tietää vihreille oppositiokautta. Puheenjohtajaehdokkaat ja muutkin vihreät ovat jo tuoneet julki, että uutta hallitusta voidaan sekä tukea että arvostella, tilanteen mukaan. Kun tuettavaa löytyy, voi vihreät erottautua vasemmistopuolueista ainakin joissakin talousasioissa, sillä kovin yhtenäistä punavihreää oppositioblokkia ei vihreiden kannata muodostaa. Oppositiopolitiikassa on näyttävä vihreiden oma linja.

Arvosteltavaa löytyy varmasti yllin kyllin sekä ilmasto-, maahanmuutto- että sosiaaliturvakysymyksissä. Ilmastoteot näyttävät jäävän vähäisiksi, opiskelijoiden tukeen on tulossa pikemminkin leikkauksia kuin parannuksia, maahanmuuttajia halutaan valita liian tiukalla seulalla jne.

Oppositiossa vihreiden seuraavan puheenjohtajan on saatava päälle toisenlainen vaihde kuin mikä Maria Ohisalolla oli käytössä. Ohisalon rauhallinen, pitkiä selityksiä ja pohjustuksia sisältävä tyyli ei toiminut hallituspuolueen puheenjohtajan roolissa ja vielä huonommin tyyli sopii oppositioon. Vihreiden viesti on esitettävä suoraan ja selkeästi ja niin, että sen ymmärtävät muutkin kuin esimerkiksi ilmastosanastoon perehtyneet asiantuntijat.

Vihreä liitto rekisteröitiin puolueeksi 1988 pitkien keskustelujen jälkeen ja monenlaisten kansalaisjärjestöjen voimin. Vihreät on koonnut yhteen ympäristöväkeä, rauhanaktivisteja, sateenkaariväkeä ja monta eri vähemmistöyhteisöä.

Kaikille on tilaa, mutta vihreissä pitää saada enemmän tilaa myös yhteisille viesteille. Ne ovat aika ajoin jääneet yksittäisten teemojen jalkoihin. Tämän ääneen sanominen on ollut kevään aikana vaikeaa, kun joitain lausuntoja on tulkittu yksioikoisesti. Hallituskauden aikana jokainen vihreille mieluinen saavutus oli jonkun ryhmän mielestä ei-sataprosenttisen hyvä. Hallituskoalitioissa yksikään puolue ei yleensä saa kaikkea haluamaansa läpi, vaikka kaikkensa tekisi. Tätä ei ehkä aina osattu ottaa kriittisissä lausunnoissa huomioon. . 

Puheenjohtajavaali näyttää jakavan vihreitä kahteen leiriin, mutta äänestyksen ratkettua minkäänlaiseen jakaantumiseen ei ole aikaa eikä tilaa.

Puheenjohtajavaali näyttää jakavan vihreitä kahteen leiriin, mutta äänestyksen ratkettua minkäänlaiseen jakaantumiseen ei ole aikaa eikä tilaa. Hallitusohjelmasta on tarkoitus päättää juhannukseen mennessä, ja vaikka ohjelman ruotiminen alkaa saman tien, on kesälomakauden jälkeen oltava valmiina oppositiotoimintaan. Vihreillä on edessä ylämäkeä ja huonoa säätä: pienempi eduskuntaryhmä, pienempi budjetti ja hankala hallitus ja kaiken keskellä voimia pitäisi löytyä seuraaviin vaaleihin – presidentinvaalit 2024, eurovaalit 2024 ja se varsinainen koitos eli kuntavaalit 2025.

Silloin pitäisi olla jo suunta selkeästi ylöspäin.

Lue lisää