Konkurssitilastot ovat synkimmillään vuosiin – miten konkurssin tehneitä yrittäjiä tuetaan?

Maanantaina konkurssiin haettujen yritysten yhteismäärä ylitti 2000 rajapyykin, ja tällä hetkellä määrä kasvaa noin 60 yrityksellä viikossa. Nykyisellä tahdilla vuoden loppuun mennessä konkurssiin haettaisiin noin 3 200 yritystä. Vertailun vuoksi, vuonna 2022 konkurssiin haettiin noin 2 600 yritystä. Erityisesti rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta kamppailevat nyt merkittävien vaikeuksien kanssa. 

Vaikka konkurssilainsäädäntöä on vuosien varrella paranneltu parempaan suuntaan, yhä edelleen konkurssiin liitetään häpeää. Nyt olisi oikea aika puhua siitä, millä tavalla konkurssiin liittyvää stigmaa puretaan ja miten konkurssien tehneitä yrittäjiä tuetaan uuteen alkuun.

Koskaan ei saa syntyä tilannetta, että yksilö ajautuu toivottomuuteen

Yrittäjälle konkurssi ei merkitse ainoastaan lakisääteistä menettelyä, jossa velallisen ja velkojien taloudelliset suhteet selvitetään, vaan yrittäjälle tuossa hetkessä on kyse koko elämäntavan menettämisestä. Ilman riittävää tukea ja näkymää tulevasta, tämä synkkä tilanne saattaa valitettavasti johtaa jopa niin traagiseen seuraamukseen kuin 90-luvun laman aikana yrittäjien itsemurhien lisääntymiseen. 

Laman aikana konkurssin tehneitä yrittäjiä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, ja moni päätyi ahdistuksen keskellä riistämään hengen itseltään. Politiikkojen anteeksipyynnöt laman uhreille olivat vähäinen lohtu yrittäjien ja heidän perheidensä kokemasta syvästä kärsimyksestä. 

Historian virheitä ei yksinkertaisesti saa enää koskaan toistaa. Yrittäjiä on tuettava niin, ettei kukaan menetä terveyttään tai toivoaan konkurssin edessä. Epäonnistuminen ei saa olla loppuelämän kohtalo vaan parhaimmillaan uuden kestävämmän toiminnan alku. 

Konkurssin jälkeen jaloilleen pääsyä tulee helpottaa

Vaikka aloittaville yrittäjille on tarjolla laaja valikoima julkisia palveluita, konkurssin kohdatessa avun saanti käytännössä katkeaa. Konkurssi on monivaiheinen ja henkisesti kuormittava prosessi, joka vaatii asiantuntija-apua. Tuen tarjoaminen ei saa rajoittua vain alkaville ja toiminnassa oleville yrittäjille, vaan tarvitaan yhtä vahva tukiverkosto niille, joiden yritystoiminta päättyy. Yhteiskunnan etu on varmistaa, että yrittäjät saavat tukea kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa, myös lopettamisen hetkellä. 

Konkurssiin päättyneestä yritystoiminnasta kumpuava osaaminen ja kokemus ovat arvokasta pohjaa uuden yritystoiminnan aloittamiselle. Meidän on helpotettava uudelleen nousemista konkurssin jälkeen. Uuden yritystoiminnan käynnistämisen tulee olla entistä nopeampaa ja sujuvampaa. Verottajalta tulee poistaa oikeus evätä uuden yrityksen ennakkoperintärekisteriin merkitseminen, kun konkurssiin ei liity väärinkäytöksiä eikä yrittäjällä ole liiketoimintakieltoa. 

Yhteiskunnassa, jossa uskalletaan yrittää ja uskalletaan myös epäonnistua, on tilaa uusille ideoille ja innovaatioille. Yrittäjyyden vahvuus syntyy kokeilevasta ja monimuotoisesta ajattelutavasta, jossa uudistusta haetaan aktiivisesti. Kaikki menestys pohjautuu lukuisiin epäonnistumisiin.

Konkurssi ei ole häpeä. Nyt, jos koskaan, on tärkeää käydä konkursseista avointa keskustelua, jotta yksikään yrittäjä ei enää joutuisi kantamaan häpeän taakkaa.