Lääkkeistä ja operaatioista elämäntapamuutokseen

”Osa asiantuntijoista on kerta kaikkiaan kyllästynyt siihen, että odotetaan tulipaloa ja sitten vasta ryhdytään toimiin. Sairauksien syitä ei useinkaan pohdita vaan oireita lääkitään. Meidän mielestämme on tehtävä asioita ennen paloa, ennen sairastumista, jotta voidaan vaikuttaa perussyihin”, sanoo uuden yhdistyksen puheenjohtaja, kardiologian erikoislääkäri Outi Haggren.

Elämäntapamuutoksiin tähtäävä lääketiede alkoi organisoitua Yhdysvalloissa jo parikymmentä vuotta sitten ja Haggren on suorittanut kansainvälisen elämäntapalääketieteen pätevyyden. Viime vuonna perustettiin Suomen elämäntapalääketiede ry. Yhdistys pohjaa toimintansa tutkittuun tietoon ja on tarkoitettu sote-alan ammattilaisille ja alan opiskelijoille, muut voivat olla mukana kannatusjäseninä.

Haggren antaa haastattelua matkalla Mikkeliin yhdistyksen viikonloppukoulutukseen. Yksi puhujista on Amerikan elämäntapalääketieteen yhdistyksen tutkija ja ravitsemusterapeutti David Goldman, joka tekee yhteistyötä myös Helsingin yliopiston kanssa.

Haggren kehuu yhdistyksen saaneen hyvän vastaanoton ja toimintaa on tehty tunnetuksi lukuisissa tilaisuuksissa vuoden aikana.

Elämäntapamuutos kuulostaa tutulta sanalta, joka liittyy vaikkapa jokakeväisiin laihduta rannalle -juttuihin. Yhdistyksen opit eli kuusi peruspilaria ovatkin ihan peruskamaa: syö terveellisesti eli kasvispainotteisesti, liiku ja nuku riittävästi, vältä päihteitä, tupakkaa ja stressiä ja muista sosiaaliset suhteet. Uutta on se, että nämä nostetaan keskiöön terveydenhoidossa.

Yksinkertaisten oppien takana on vahva tutkimuspohja. Noin 80 prosenttia ennenaikaisista kuolemista johtuu tupakasta, huonosta ruokavaliosta ja/tai liikunnan puutteesta.

”Tässä ei siis kysymys esimerkiksi luontaishoidoista. Kasvisruokavalio herättää ehkä eniten kysymyksiä, vaikka nyt sekin keskustelu on helpottunut, kun kasvispainotteiset ruokavaliot ovat esillä kaikissa uusissa ruokasuosituksissa kansainvälisesti ja myös Suomessa”, sanoo Haggren.

Elämäntapaopit terveydenhoidon arkeen

Terveellisistä valinnoista on puhuttu vuosikausia ja niihin pohjasi esimerkiksi 50 vuotta sitten alkanut Pohjois-Karjala -projekti . Siinä saatiin itäsuomalaiset miehet muun muassa syömään vähemmän voita ja enemmän porkkanaa. Mutta projekti oli ja meni.

”Julkisessa terveydenhoidossa tämä keskustelu ei ole ollut riittävällä tasolla. Me peräänkuulutamme uudenlaista otetta, säännönmukaisia terveystarkastuksia ja terveiden elämäntapojen valmennusta.”

Yhdistyksen haaveena on terveydenhoito, jossa kysellään elintapoja ja tuetaan elämäntapamuutoksia, jos tarpeen on. Julkisen sektorin lääkärien 15 minuutin visiitit eivät oikein riitä kuin laboratoriokokeiden tarkasteluun ja lääkeresepteihin. Nyt tarvittaisiin terveydenhoidossa tiimityötä ja kokonaan uusi ammattiryhmä, lifestyle coachit, joilla olisi osaamista ja aikaa opastaa ihmisiä uuden elämän alkuun.

Lifestyle coach kuulostaa hienolta, mutta työ pohjautuu arjen muutosten tukemiseen. Enemmän tuota, vähemmän tätä.

”Näitä coacheja on jo yksityisellä puolella ja niiden merkitys on suuri. Esimerkiksi diabeetikoilla voi mennä todella huonosti, jos elämäntavat eivät ole kohdallaan.”

Toimintaa käynnistäville hyvinvointialueille uusi lähestymistapa voisi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Terveellisesti elävät kuormittavat vähemmän terveydenhoitoa ja jo sairastuneet kuormittavat järjestelmää vähemmän, jos oireet lievittyvät elämätapamuutoksilla.

Matka terveystiedosta toteutukseen ei kuitenkaan etene itsestään. Terveydenhoidon asiakkaille olisi varattava enemmän aikaa ja ohjata ja motivoida keskustellen.

Haggren on itsekin opiskellut motivointia.

”Tämä on isossa roolissa, miten tunnistat kunkin tavan motivoitua, herätät tarpeen muuttua ja miten sitten tuet muutosta. Ja sitten on myös tilanteita, joissa potilas ei kerta kaikkiaan ole valmis siihen.”