Hallitusohjelmaa on aiheellisesti kritisoitu siitä, että sen ilmastotoimet keskittyvät päästökauppasektorille ja unohtavat taakanjakosektorin ja maankäyttösektorin. Valtiovarainministeriön (VM) budjettiesitys ei paranna tilannetta, vaan sen sijaan viime hallituksen päättämiä päästövähennystoimia puretaan rankalla kädellä. Suunta tulee kääntää syyskuun lopun budjettiriihessä.
VM:n esittämistä toimista esimerkiksi seuraavat heikentävät Suomen ilmastotyötä:
Esityksessä poistetaan 30 miljoonan momentti turvepeltojen ilmastotoimista, eli turvepeltojen kosteikkoviljelyn tuki. Poistoa on kritisoinut muun muassa Ilmastopaneelin tutkija Kristiina Lång. Kosteikkoviljelyn tukeminen on nähty hyvin kustannustehokkaana tapana vähentää maatalouden päästöjä, jotka ovat mataneet paikoillaan.
Esityksessä lakkautetaan sekä kuntien että yksityisten rakennusten tuet öljy- ja kaasulämmmityksestä luopumiseen. Rakennusten erillislämmityksen päästöjen vähentyminen on viime vuosina ollut yksi taakanjakosektorin onnistumisia, mutta vähennettävää on yhä 2,2 Mt (tieto vuodelle 2021).
Latausinfratuet poistetaan sekä julkisten latureiden että asuinrakennusten ja työpaikkojen latauspaikkojen osalta. Varsinkin kotilatauksen rakentamisen tukia olisi tärkeä jatkaa.
Avustukset kuntien ilmastosuunnitelmiin lopetetaan, ja hallitus on päättänyt perua ilmastolain kirjauksen, jossa kuntia velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelma yksin tai yhteistyössä muiden lähikuntien kanssa. Kuntien ilmastosuunnitelmat ovat tärkeä työkalu ilmastotoimien edistämiseksi kaikenkokoisissa kunnissa, ja ilman valtion tukea pienillä kunnilla ei ole varaa palkata tehtävään henkilöstöä.
Avustukset vihreää siirtymää tukevaan rakentamiseen lopetetaan. Rakennusalan ilmastovaikutuksiin saatiin viime hallituskaudella tiukennuksia, mutta ala tarvitsisi vielä tukea innovatiivisiin vihreää siirtymää tukeviin rakennushankkeisiin, sillä uusiin ratkaisuihin liittyy aina enemmän riskejä ja kustannuksia kuin laajasti koeteltuihin.
Hiilinieluja vahvistavia toimia heikennetään esimerkiksi leikkaamalla kestävän puuntuotannon rahoitusta. Suomen hiilineutraaliustavoite on kriisiytynyt heikentyneiden nielujen vuoksi, ja Suomen tulisi kiireesti toteuttaa hiilinielujen pelastuspaketti panostamalla hiilinielujen kasvattamiseen merkittävästi.
Haitalliset menolisäykset kasvavat
Ilmastolle haitallisten menoleikkausten jatkoksi on tarjottu ilmastolle haitallisia menolisäyksiä. Jakeluvelvoitteen aiheuttamaa polttoaineiden hinnannousua kompensoidaan laskemalla polttoaineveroa 156 miljoonalla. Polttoainevero on jakeluvelvoitetta kustannustehokkaampi päästövähennystoimi, ja sen alentaminen on tässä taloustilanteessa vastuutonta.
Polttoaineveroa on tarkoitus alentaa lisää 100 miljoonalla myöhemmin hallituskaudella. Tutkijat huomauttavat, että polttoaineveron alennukset hyödyttävät eniten suurituloisia ja ehdottavat niiden sijaan polttoaineverotulojen tasapalautuksia, jotta tulonjakovaikutus olisi reilumpi ja polttoaineiden käyttö vähenisi. Myös budjetin kohdistetut polttomoottoriautojen ajoneuvoveron alennukset kannustavat korkeapäästöisten autojen käyttöön. Budjettiesitykseen puuttumista voisi odottaa ainakin ilmastoministeri Kai Mykkäseltä, jonka vuoden 2015 sinivihreässä varjobudjetissa ehdotettiin ajoneuvo- ja polttoaineverojen kiristämistä 400 miljoonalla eurolla.
Taakanjakosektorin päästöt ovat kehittyneet muutaman viime vuoden ajan suotuisasti, osin edellisen haliltuksen politiikan vuoksi, ja Suomi on pysynyt EU:n asettamissa taakanjakosektorin päästökiintiöissä. Päästökiintiöt kuitenkin kiristyvät joka vuosi, ja tulevissa kiintiöissä pysyminen vaatii huomattavia lisäpäästövähennyksiä. Mikäli tavoitteissa ei pysytä, joudutaan ostamaan päästöyksiköitä muilta mailta – niin kauan kun ollaan päästökiintiöiden yläpuolella. Samaan tapaan myös maankäyttösektorin osalta hallituksen toimettomuus uhkaa tulla kalliiksi, kuten Ilmastopaneeli on useaan kertaan varoittanut. On paitsi ilmaston niin myös talouden kannalta lyhytnäköistä politiikkaa olla investoimatta nyt päästövähennyksiin.
0 kommenttia