Joukko vaikuttajia vaatii EU:lta miljardi-investointeja kestävään ruuantuotantoon
Joukko merkittäviä vaikuttajia, mukaan lukien Suomesta professori Hanna Tuomisto ja erikoistutkija Seppo Knuuttila, on lähettänyt avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Kirjeessä he vaativat EU:lta 25 miljardin euron investointia kestävämpään ruoantuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Neelie Kroes, entinen Euroopan komission varapuheenjohtaja. “Ruokajärjestelmän muuttaminen on
Joukko merkittäviä vaikuttajia, mukaan lukien Suomesta professori Hanna Tuomisto ja erikoistutkija Seppo Knuuttila, on lähettänyt avoimen kirjeen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille. Kirjeessä he vaativat EU:lta 25 miljardin euron investointia kestävämpään ruoantuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Neelie Kroes, entinen Euroopan komission varapuheenjohtaja.
“Ruokajärjestelmän muuttaminen on vakava haaste ja välttämättömyys. Innovatiiviset eläinvapaat proteiinin lähteet, kuten soluviljellyt tuotteet, voivat olla tärkeä osa tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää. Tutkimuksella on kuitenkin tärkeä varmistaa, että uudet teknologiat eivät tuota yllättäviä haitallisia seurauksia”, toteaa vetoomuksen allekirjoittanut kestävien ruokajärjestelmien professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. .
Nopeita vaihtoehtoja hitaasti muuttuvaan ruokakulttuuriin
Vetoomuksen mukaan investointi kestäviin proteiineihin on ratkaisevan tärkeää eurooppalaiselle ruokaturvalle. Se luo myös huipputason työpaikkoja, vähentää maatalouden hiilipäästöjä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia viljelijöille. Tavoitteena on edistää vähäpäästöistä ruoantuotantoa teknologisen vallankumouksen aikakaudella.
Vetoomuksessa korostetaan, että vaihtoehtoiset proteiiniratkaisut, kuten biomassan tai täsmäfermentoinnin hyödyntäminen sekä viljelty liha ja kasvipohjaiset tuotteet, ovat muutoksessa avainasemassa. Kehittyvät pieneliöiden fermentointiteknologiat ovat erityisen lupaavia.
Singaporessa voi jo ostaa kasvatettua lihaa ja se on äskettäin saanut myyntiluvan myös Yhdysvalloissa. Myös täsmäfermentoitu maito, kananmunan valkuaiset ja jäätelö ovat saatavilla USA:n markkinoilla.
Vetoomuksen taustalla on myös kasvava vastarinta vaihtoehtoisia proteiineja kohtaan – esimerkiksi Italiassa jopa suunnitellaan kasvatetun lihan kieltoa, ja Ranskan hallitus on äskettäin määrännyt, että kasvisperäisistä ruuista ei voi enää käyttää lihan kaltaisia termejä, kuten “pihvi”, “kinkku” tai “kyljys”.
Vetoomuksen tavoite on tarjota ihmisille tuttua ravintoa ilman eläinten aiheuttamia päästöjä. Kirjeen allekirjoittajat painottavat, että muutos on välttämätön, koska ihmisten ruokailutottumukset muuttuvat hitaasti. Vetoomuksessa huomautetaan, että kasvatettu liha ja muut vaihtoehtoiset proteiinituotteet ovat jo markkinoilla ja saavat jatkuvasti jalansijaa.
”Maatalouden käytössä on tällä hetkellä puolet maapallon elinkelpoisesta pinta-alasta. Tästä eläinperäisen ravinnon tuotanto hallitsee neljää viidesosaa. Ruoantuotanto on tällä hetkellä Itämerenkin suurin ravinnekuormittaja. Lihan- ja maidontuotanto aiheuttaa 75 % ruokavaliomme rehevöittävistä päästöistä. Ilman kulutustottumusten muutosta meren hyvää tilaa tuskin tullaan saavuttamaan”, toteaa erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskus Sykestä.
Vetoomus on saanut tukea laajalta joukolta julkisuuden henkilöitä, tutkijoita ja poliitikkoja, jotka näkevät kestävässä ruoantuotannossa ratkaisun ilmastonmuutoksen, luontokadon ja eläinten hyvinvoinnin haasteisiin. Suomessa vetoomuksen ensimmäisten joukossa allekirjoittivat muun muassa vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja eläinfilosofi Elisa Aaltola.
Kaikki vetoomuksen allekirjoittajat löytyvät täältä: https://www.fundfuturefood.org/openletter.