Joulun alla komissio antoi arvionsa jäsenmaiden kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista. Suomen saama arvio jäi julkisuudessa aika vähälle huomiolle. Mitä siitä kannattaa panna merkille?
Suomi joutui jättämään suunnitelman hankalasti juuri vaalien jälkeen. Siksi hallitusohjelma ja kaikki EU:n 2030-ilmastopaketin päätökset eivät ehtineet mukaan.
Orpon hallitusta ei suunnitelman puutteista voi siis moittia. Hallitus on silti vastuussa siitä, miten niihin nyt vastataan.
Kiitosta Suomi saa komissiolta muun muassa Venäjä-riippuvuuden vähentämisestä, energiamarkkinoiden edistämisestä ja TKI-satsauksista. Kokonaisuutena arvio on kuitenkin melko tylyä luettavaa.
Komission mukaan Suomen suunnitelma ei ole linjassa vuoden 2030 ilmastovelvoitteiden kanssa. Pyyhkeitä tulee tavoitteiden kunnianhimon ja toimien puutteesta.
Vaikka arvostelu koskee Marinin hallituksen jättämää suunnitelmaa, Orpon hallitus uhkaa pahentaa tilannetta entisestään. Nykyhallitus esimerkiksi peruuttaa osasta toimia, joiden varaan päästövähennykset oli laskettu. Osin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka jopa kasvattavat päästöjä.
Suunnitelmasta puuttuvat myös toimet maankäyttösektorin nielun kohentamiseksi. Hallitusohjelma ei kuitenkaan tuo ratkaisua ongelmaan, ja hallitus on erikseen kieltäytynyt päivittämästä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa.
Suomi laskee ilmasto- ja energiatavoitteissaan pitkälle metsien hiilinielujen ja bioenergian varaan. Näiden yhteisvaikutuksia, ristiriitoja ja riskejä ei kuitenkaan suunnitelmassa tarkastella. Hiljakkoin myös EU:n ilmastopaneeli kantoi huolta biomassan käytön lisäämisen riskeistä.
Millaisia suosituksia komissio sitten antaa arvioinnin pohjalta? Paljon ja monenlaisia.
Esimerkiksi taakanjako- ja maankäyttösektoreilla pitää esittää uskottavat toimet, joilla 2030-tavoitteet voidaan saavuttaa. Uusiutuva- ja energiatehokkuustavoitteet pitää päivittää. Bioenergian käyttöä pitää peilata biomassan kestävyyskriteereitä ja maankäyttösektorin nielutavoitteita vasten. Suomen pitää kuvata, miten se luopuu tukiaisista fossiilisille polttoaineille.
Komissio myös katsoo, että energiaköyhyyden torjumiseen tarvitaan lisää ryhtiä. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvasta kuitenkin päinvastoin lisäävät köyhyyttä.
Hyvää on se, että hallitus saa arviosta valmiita aineksia ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun. Huonoa taas on se, että hallitus on toistaiseksi kieltäytynyt noudattamasta monia suosituksia – ja osin toiminut juuri päinvastoin.
Ryhtiliikkeen paikka.
0 kommenttia