Sisä-Suomi ratkaisee toisen kierroksen

Presidentinvaalien toisesta kierroksesta näyttää olevan tulossa tiukempi kuin etukäteen on arvioitu. Aiempien gallupien mukaan Alexander Stubb voittaisi Pekka Haaviston toisella kierroksella. Kannatusten ero ensimmäisellä kierroksella supistui kuitenkin 1,4 prosenttiyksikköön, eli pienemmäksi kuin se on mittauksissa ollut pitkään aikaan. Haavisto voitti vaalipäivän äänissä ja oli vahvempi keskustan ja perussuomalaisten vahvoilla alueilla.

Stubb on sikäli vaikeammassa asemassa, että hänen täytyy pitää huolta kahdesta sivustasta: hän tarvitsee mahdollisimman paljon Jussi Halla-ahon saamasta 19 prosentin potista, mutta niiden houkuttelu lisää riskiä vuodosta keskustaliberaalilla sivustalla ja päin vastoin.

Vanhastaan Stubbissa ei ole juuri mitään, mikä perussuomalaisia houkuttelee. Hän on ollut kaukana heistä nimenomaan perussuomalaisille tärkeissä asioissa kuten maahanmuuttovastaisuudessa, moraalikonservatismissa ja ehkä myös ympäristötoimien jarruttamisessa. Vielä suostuessaan ehdokkaaksi Stubbissa oli kuultavissa irtiottoa perussuomalaisiin, mutta vaalikampanjan aikana puheisiin ilmestyi haitallinen maahanmuutto ja Halla-ahon kiittely.

Nyt kiusaus siihen suuntaan voisi olla suuri, mutta on selvää, että se voi kostautua keskustaliberaalien äänestäjien asettumisena Haaviston taakse.

On myös jo merkkejä siitä, että Haavistokin saa toisella kierroksella perussuomalaisten ääniä. Oleellista lopputuloksen kannalta on, missä määrin Stubb joutuu vaalikeskusteluissa vastaamaan perussuomalaisia ja keskustataliberaaleja erottaviin kysymyksiin.

Marginaalit voivat ratkaista

Vaikka Haavisto (25,8 %) jäi niukasti Stubbin (27,2 %) taakse ensimmäisellä kierroksella, hänelle lienee toiselle kierrokselle valmiina enemmän varmoja äänestäjiä, kun Li Anderssonin (4,9 %) ja Jutta Urpilaisen (4,3 %) äänestäjien selvä enemmistö siirtynee hänen taakseen. Se ei kuitenkaan Haavistolle riitä.

Gallupien mukaan Stubb voittaisi toisella kierroksella Haaviston. Toisaalta toisesta kierroksesta gallupit antavat ehkä vielä epävarmemman kuvan kuin ensimmäisestä. On helppo ottaa kantaa kyselyyn, mutta kynnys lähteä fyysisesti äänestämään sen jälkeen kun oma ehdokas on pudonnut kisasta voi olla korkeampi.

Muiden ehdokkaiden, Sari Essayahin (1,5 %), Mika Aaltolan (1,5 %) ja Harry Harkimon (0,5 %) saaliit olivat marginaalisia, mutta heidänkin äänestäjänsä saattavat ratkaista toisen kierroksen.

Huoltoasemien baarit vs. glamour

Haavisto tarvitsee suuren osan Olli Rehnin (15,3 %) äänestäjistä taakseen toisella kierroksella. Se ei liene helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta. Haavisto oli jo nyt suositumpi paitsi suurimmissa kaupungeissa myös maan sisä-, pohjois- ja itäosissa. Stubbin kannatus oli suurimmillaan ruuhka-Suomessa ja Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla.

Molemmat ehdokkaat ovat urbaaneja kaupunkilaisia, mutta Stubbin imago on selvästi espoolainen, kaupunkilainen – ja elitistisempi kuin Haaviston, joka Stubbin rinnalla vaikuttaa maanläheiseltä ja kansanomaiselta. Myös Haaviston kampanjasta annetussa kuvassa on enemmän huoltoasemien baareja ja vähemmän glamouria kuin Stubbilla.

Stubbin reipas poikamainen ja ehkä amerikkalaisvaikutteinen esiintyminen tehoaa osaan äänestäjistä ja tukee mielikuvaa tuoreudesta. Haaviston joukoissa toivotaan, että se ei kuitenkaan vetoa niihin äänestäjiin, jotka nyt etsivät uutta ehdokasta. Haaviston olemus vastannee paremmin useimpien käsitystä ”presidentillisestä olemuksesta”.

Talous ja arki erottavat 

Oma vaikutuksensa lopputulokseen on myös talouspolitiikalla, jos se pysyy mukana keskustelussa. Stubb on sitä jo ensimmäisen kierroksen keskusteluissa pyrkinyt välttelemään. Hän on pääministeripuolueen ehdokas, ja hallituksen talouspolitiikka on jo saanut runsaasti arvostelua sekä perusteiltaan että odotettavissa olevilta seurauksiltaan. Hallitus on selvästi epäsuositumpi kuin edeltäjänsä.

Stubbia ei kuitenkaan voi pitää suoraan vastuullisena hallituspolitiikasta, mutta monet odottavat häneltä kantaa siihenkin. Sitä paitsi Stubb oli aikanaan rakentamassa Juha Sipilän hallitusta. Se ei ollut ihan yhtä kovan talousoikeistolainen kuin Petteri Orpon hallitus, mutta hyvin samanhenkinen.

Haavisto on jo löytänyt saumansa ihmisten arjesta puhumisessa, maan ja ihmisten tuntemisessa.

Haaviston kampanjan kannalta toivottavaa olisi mielikuva kovan oikeistolaisesta kaupunkilaisesta Stubbista ja kansan syviä rivejä ymmärtävästä Haavistosta. Se palvelisi Haavistoa keskustalaisten äänestäjien houkuttelussa, mutta löytäisi kaikupohjaa varmaan myös duunaritaustaisten perussuomalaisten joukossa.

Trendit ja vankkurit pettivät

Vaalianalyyseissa etsitään usein trendejä. Usein puhutaan voittajan vankkureista, eli siitä, että kannatuksen nousu ruokkii lisää kannatusta – ja päinvastoin. Nyt trendien määrittelyä vaikeuttaa se, että viimeiset Helsingin Sanomien ja Ylen gallupit olivat kovin erilaisia. Halla-ahon nousu oli selvä, mutta hän jäi selvästi Helsingin Sanomien ennustamasta tuloksesta. Stubb jäi näiden gallupien lukujen väliin, ja Haavisto ylitti molemmat tulokset.

Helsingin Sanomien kyselyn Halla-aholle antama tulos mahdollisesti lisäsi Haaviston kannatusta, ehkä myös Stubbiin. Ei se kuitenkaan ratkaissut toisen kierroksen osanottajia, sen verran kauas Halla-aho joka tapauksessa jäi.

Trendit ja vankkurit pettivät tällä kertaa, ellei trendiksi lasketa sitä, että Haavisto on kirinyt takaisin Stubbin etumatkaa. 

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta herätti vaaliuutisoinnissa aika vähän huomiota. Presidentti Sauli Niinistö sanoi jossakin mediassa, että piti miettiä, ketä äänestää. Kokoomustaustaiselle presidentille ei siis ollut itsestäänselvää äänestää kokoomuksen ehdokasta.

Tarkat tiedot vaalituloksesta löytyvät virallisilta vaalisivuilta.