Poliisi otti kiinni Amnestyn mielenosoitustarkkailijan
Poliisi otti kiinni mielenosoitustarkkailijana toimineen Amnestyn työntekijän ilman varoitusta ja ilmoittamatta perusteita kiinniotolle. Työntekijä tarkkaili Elokapinan mielenosoitusta Jyväskylässä MM-rallien aikaan.
Johanna Kohvakka
Amnesty Internationalin Suomen osaston työntekijä tarkkaili tuttuun tapaan mielenosoitusta Jyväskylässä MM-rallien aikaan perjantaina 2.8. Poliisi kiinniotti hänet ilmoittamatta perusteita kiinniotolle. Amnestyn mukaan on ongelmallista, että poliisi poistaa paikalta riippumattoman tarkkailijan kertomatta perusteita tälle.
Amnestyn mukaan tarkkailija oli aiemmin samana päivänä keskustellut poliisin neuvottelijoiden kanssa, kertonut järjestön tarkkailutoiminnasta sekä antanut yhteystietonsa. Hän kertoi myös kiinniottotilanteessa olevansa Amnestyn työntekijä ja mielenosoitustarkkailija. Lisäksi hänellä oli päällään mielenosoitustarkkailijan huomioliivi. Kiinnioton hetkellä tarkkailija videokuvasi poliisia, joka oli ottamassa kiinni mielenosoittajaa. Poliisin toiminnan kuvaaminen on laillista, eikä poliisi missään vaiheessa pyytänyt tarkkailijaa lopettamaan kuvaamista vaan otti tämän kiinni ilman varoitusta, kertoo Amnesty International sosiaalisen median päivityksessään.
Poliisilla on velvollisuus suojella toimittajia, tarkkailijoita ja lääkintähenkilökuntaa mielenosoituksissa. Mielenosoitustarkkailu nauttii vahvaa juridista suojaa. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan puolueettomien tarkkailijoiden toimintaa ei tule rajoittaa tai estää. Myös ETYJ:n mukaan mielenosoitustarkkailijoita ei voi poistaa paikalta ilman vahvoja perusteita ja poliisin tulisi ensisijaisesti osoittaa tarkkailijalle paikka, missä hän voi jatkaa tarkkailua turvallisesti.
Mielenosoitustarkkailijoiden rooli on dokumentoida mielenosoitusten tapahtumia ja varmistaa, että kokoontumisvapaus toteutuu Suomessa. Oikeus osoittaa mieltä on keino vaikuttaa demokraattisessa oikeusvaltiossa ja se on keskeinen osa sananvapauden toteutumista.
Suomen poliisin toiminnassa mielenosoitusten turvaamisessa havaittu epäkohtia aiemminkin
Amnestyn mielenosoitustarkkailijoiden mukaan poliisi käytti tarpeetonta voimaa Elokapinan kesäkuisessa mielenosoituksessa Helsingissä. Mielenosoituksesta kuvatusta kuvamateriaalista on nähtävissä, kuinka poliisi esimerkiksi ottaa mielenosoittajan kuristusotteeseen tai repii tätä yhdestä raajasta.
Amnestyn Suomen osaston helmikuussa 2024 julkaisema raportti kertoo, että poliisin toiminnassa mielenosoituksissa on ilmennyt epäkohtia, kuten alueellista epäjohdonmukaisuutta, puutteellisia perusteita toimenpiteille, mielenosoitusten riittämätöntä turvaamista sekä tarpeetonta voimankäyttöä. Suurin osa mielenosoituksista on kuitenkin raportin mukaan mennyt hyvin.
Poliisi sai viime vuonna tuomion pippurisumutteen käytöstä Elokapinan mielenosoittajia kohtaan vuoden 2020 mielenosoituksessa. Helsingin käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että pippurisumutteen käyttö ei ollut kokonaisuutta arvioiden puolustettava ja suhteellisuusperiaatteen mukainen teko. Käräjäoikeus totesi lisäksi perusteluissaan, että Helsingin poliisi, Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat tulkinneet ja soveltaneet kokoontumislakia lainvastaisesti.
Edit 7.8. klo 17.30: lisätty tieto Helsingin käräjäoikeuden perusteluista
