Sofia Virta ei koskaan ollut epäiltynä petoksesta – "media tarttui lähisuhdeväkivallan tekijän syöttiin"

Seiska uutisoi elokuun alussa, että poliisi epäilee Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virtaa petoksesta. Eilen saapunut päätös osoittaa, että esitutkintaa tapauksesta ei aloiteta, eli Virta ei ole missään vaiheessa ollut edes epäiltynä. Virta kertoo, että poliisille jätetyn tutkintapyynnön taustalla on vuosia jatkunut lähisuhdeväkivallasta alkanut piina. Tätä Virta arveli heti uutisoinnista kuultuaan. Asiaa nosti myös Verde.

"Poliisille oli jätetty tutkintapyyntö, jossa minun väitettiin kavaltaneen rahaa. Eilen poliisi ilmoitti, että esitutkintaa ei aloiteta, eli en edes missään vaiheessa ole ollut epäiltynä rikoksesta – toisin kuin ehkä on asiasta tehdyn uutisoinnin perusteella voinut ymmärtää", Virta kertoo.

Tutkintapyynnön oli jättänyt sama henkilö, joka on tuomittu Virtaan kohdistuvasta väkivallasta aiemmin ja jolla on tälläkin hetkellä voimassa oleva lähestymiskielto Virtaa kohtaan. Henkilö on myös tulevana syksynä syytettynä käräjäoikeudessa Virtaan kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta.

"Sama henkilö on tehnyt minusta ennenkin lukuisia perättömiä rikosilmoituksia, ja tämä henkilökohtaisen elämäni piina on jatkunut jo vuosia. Itse olen surullisen tottunut tähän kaikkeen, mutta tämä tapaus kuvastaa laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa. Yhteiskunnan on tunnistettava lähisuhdeväkivallan eri muodot paremmin, jotta asiat voivat muuttua", Virta sanoo.

Virta sanoo, että yhteiskunnallisesti on vielä paljon työtä tehtävänä sen eteen, että tunnistetaan ja poistetaan lähisuhdeväkivaltaa mahdollistavia rakenteita ja että lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuneita henkilöitä suojellaan riittävästi.

"Itse aion jatkossakin tehdä sinnikkäästi töitä sen eteen, että kenenkään ei tarvitsisi joutua kokemaan lähisuhdeväkivaltaa tai minkäänlaista häirintää ja että jos sen uhriksi kuitenkin joutuu, niin se piina olisi aidosti mahdollista saada loppumaan. Tiedän, että tämä koskee todella monia ja haluan, että he tietävät, etteivät ole yksin", Virta kertoo.

Virran mukaan osa rakenteellista ongelmaa on, että tällaisessa tilanteessa, jossa henkilön tausta lähisuhdeväkivallan uhrina on jo ollut julkisesti tiedossa, media tarttuu lähisuhdeväkivallan tekijän syöttiin.

"Moni lähisuhdeväkivallan uhriksi joutunut pelkää esimerkiksi lähtemistä politiikkaan tai julkisiin tehtäviin juuri sen takia, että väkivallan tekijän on silloin mahdollista piinata uhria julkisuuden avulla. Yhteiskuntana voimme ottaa tästä opiksi sen, että pyrimme entistä tehokkaammin kitkemään lähisuhdeväkivaltaa, tunnistamme uhrin roolin ja teemme yhdessä työtä sen eteen, että kaikilla olisi parempi olla", Virta sanoittaa.

"Nähtäväksi jää, tekevätkö asiasta uutisoineet mediat jutun myös nyt oikaistakseen minusta esitetyt virheelliset väitteet", Virta toteaa.

Virran petossyytöksestä tehdyt jutut olivat monen pääuutismedian luetuimpia juttuja. Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen ja olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.