Tutkimus: Zero-covid-aktivistit käyttivät tunteisiin vetoavaa ja asiantuntijoita ja hallituksia kritisoivaa viestintää ilman tieteellistä pohjaa
Zero-covid-aktivistien toimintaa X:ssä pandemian aikana yhdisti tunteisiin vetoava viestintä ja erityisesti hallitusten ja asiantuntijoiden kritisointi ilman tieteellistä tarkastelua. Tutkijat toivovat jatkossa faktapohjaista, vähemmän polarisoivaa keskustelua kansanterveydestä.
Johanna Kohvakka
Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin COVID-19-pandemian aikana sosiaalisessa mediassa "zero-covidia" eli koronan täydellistä eliminointia kannattaneita aktivisteja erityisesti pikaviestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Tutkimuksessa tarkasteltiin 20 zero covid -aktivistin julkaisuja, jotka olivat World Health Network -verkoston vetoomuksen allekirjoittajia. Näitä aktivisteja yhdisti voimakas hallitusten ja muiden asiantuntijoiden kritiikki koskien pandemian torjuntatoimia - niitä tehtiin joko liikaa tai liian vähän.
Tutkimuksessa havaittiin, että zero-covid-liikkeen aktiivit keskittyivät erityisesti kuuteen teemaan: COVID-19:n eliminointi, varianttien epidemiologinen data, Long Covid, rokotteet, koulut ja lapset sekä apinarokko. Lisäksi neljästä vaikuttamismenetelmästä korostuivat henkilökohtaiset neuvot miten tulee toimia, tiettyjen torjuntakeinojen edistäminen, anekdoottien käyttö sekä tutkijoihin ja viranomaisiin kohdistuva kritiikki.
Tutkimuksessa havaittiin, että aktivistien viestit perustuivat usein tunteisiin ja arvoihin eivätkä järjestelmälliseen tieteelliseen tarkasteluun. Monia julkaisuja jaettiin laajasti, ja ne keräsivät jopa satoja tai tuhansia tykkäyksiä. Erityisesti lasten haavoittuvuutta, Long Covidia, varianttien vakavuutta sekä apinarokkoa korostettiin viestinnässä. Lisäksi tehtiin vertauksia HIV:iin.
Tutkimuksen mukaan aktivistit ajoivat erilaisia kauaskantoisia toimenpidesuosituksia ja eri torjuntakeinojen käyttöä ilman systemaattista näyttöön perustuvaa arviointia ja joskus jopa ilman alan perusosaamista. Tutkimus nosti esiin myös mahdollisia eturistiriitoja, jotka liittyivät aktivistien omaan yritystoimintaan.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että julkinen keskustelu kansanterveydestä tulisi olla vähemmän polarisoivaa ja tuomitsevaa sekä perustua faktapohjaiseen ja rakentavaan dialogiin.
Jotta voidaan turvata luottamus tieteeseen kriisin aikana jatkossa, tutkijat ehdottavat erityisten mekanismien kehittämistä, joilla varmistetaan eettiset suuntaviivat tieteelliselle keskustelulle. Lisäksi kansanterveyteen liittyvässä päätöksenteossa tulisi toimenpiteille tehdä aina kustannus-hyötyanalyysi.
Tutkimuksessa oli mukana muun muassa suomalainen Helsingin yliopiston lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka ja tutkimusryhmää johti tanskalainen Kasper P. Kepp Tanskan teknillisestä yliopistosta.
