Lääkkeiden hintakilpailua tulee tehostaa

Potilaan mahdollisuudet vaikuttaa lääkkeiden hintoihin ovat tällä hetkellä vähäiset, mikä luo haasteita etenkin pienituloisille. Korkeat kustannukset voivat johtaa lääkkeiden alikäyttöön lisäten yhteiskunnan hoitokustannuksia. Tiedonsaanti hintaeroista olisi sekä yhteiskunnan että yksilön etu.

Lääkkeiden hintakilpailua tulee tehostaa
KUVA: Pixabay

Potilaan mahdollisuudet vaikuttaa reseptilääkkeiden ostohintoihin ovat tällä hetkellä rajalliset. Tästä koituu ongelmia erityisesti pienituloisille, joille välttämättömien lääkkeiden ostaminen voi olla mahdotonta ilman sosiaalitoimen tukea. Pahimmassa tapauksessa lääkkeiden käyttö jää ohjeistusta vähäisemmäksi, sillä selviämisen kannalta ruoka ja asunto ovat luonnollisesti ensiarvoisempia. Jos sairaus pahenee lääkkeiden alikäytön vuoksi, osastohoidon maksaa sitten hyvinvointialue.

Suoria kuluja koituu myös valtiolle. Vuonna 2023 Kela maksoi lääkekorvauksia 1,8 miljardia euroa. Edullisempien valmisteiden käyttö säästäisi sekä kansalaisen että valtion rahaa.

Apteekeilla on toki velvollisuus tarjota asiakkaalle edullisinta vastaavaa rinnakkaisvalmistetta, jossa on sama vaikuttava molekyyli. Tämä ei kuitenkaan tällä hetkellä toimi aukottomasti, sillä useammassa lääkeryhmässä on molekyylejä, jotka ovat riittävän samanlaisia vaikuttamaan toisiaan vastaavalla tavalla, mutta samalla riittävän erilaisia ollakseen ulkona vaihdon piiristä.

Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktien ehkäisyyn tarkoitettuja statiineja (tuttavallisemmin kolesterolilääke*) on Suomessa markkinoilla kuusi kappaletta, joista yksi erityislupavalmisteena. Rinnakkaisvalmisteita koskeva vaihto tapahtuu erikseen näiden molekyylien sisällä, mutta ei välillä. Eli vaikka atorvastatiinia sisältäviä valmisteita voidaan vaihtaa keskenään, mutta ei esimerkiksi pravastatiinia sisältäviin valmisteisiin tai toisin päin.

Eri statiinien välisestä tehokkuuseroista ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, eikä tämän takia ole varmuutta, että kalliimpi molekyyli olisi tehokkaampi. Välillä potilas on voinut toki saada tietystä statiinista sivuoireita, jolloin tämän molekyylin välttäminen ja toisen käyttäminen on hyvin perusteltua mahdollisesta hintaerosta huolimatta. Joissain tapauksissa taas kalliimpi statiini on voitu kirjoittaa potilaalle rutiininomaisesti.

Statiinien välisessä hintavertailussa kallein molekyyli on pravastatiini, jossa maksimivahvuudella edullisin lääkevalmiste maksaa 52,29€/100 tablettia ennen korvattavuutta ja 19,42€/100tbl lääkekorvauksen jälkeen. Edullisin statiinimolekyyli taas on atorvastatiini, joka maksaa 9.97€/100tbl ennen korvattavuutta ja 4,43€/100tbl korvauksen jälkeen. Vertailusta jätetty pois erityislupavalmiste ja Kelan lääkekorvauksen suhteen on käytetty korkeinta mahdollista korvattavuutta.

Vuosikohtainen hintaero potilaalle on n. 54€ ja Kelalle n. 100€. Valtion taloudessa tuo 100€ on suoraan pois muusta toiminnasta ja 54€ suurella todennäköisyydellä poissa muusta kotoperäisestä kulutuksesta, joka tukisi paikallista liiketoimintaa kansainvälisen lääkejätin sijasta.

Tietoisuus hintaeroista on lääkevalikoiman laajuuden takia haastavaa lääkärille eivätkä nykyiset tietojärjestelmät tue lääkkeiden helppoa ja nopeaa hintavertailua, jos kyseessä ei ole täysin sama molekyyli.  Tiukasti aikataulutettujen potilasaikojen puitteissa lääkärin on myös käytännössä mahdotonta käydä eri valmisteiden hintoja läpi potilaan kanssa eikä potilaalla ole myöskään vastaanoton jälkeen helppoa keinoa saada tietoa hintaeroista.

Tiedonsaanti hintaeroista olisi niin yhteiskunnan kuin yksilön edunkin mukaista. Tätä varten tarvittaisiin sähköisiä työkaluja niin apteekkeihin kuin lääkäreillekin, jotta tiedon välittäminen asiakkaalle olisi vaivatonta. Lisäksi tarvittaisiin jouheva järjestelmä, jonka avulla potilas voisi pyytää tietyissä rajoissa reseptin vaihtamista toiseen valmisteeseen ilman merkittävää lisäkulua tai lääkäriin kohdistuvaa merkittävää työajallista lisärasitetta.

*kaikki kolesterolia alentavat lääkkeet eivät ole statiineja ja tämän takia esimerkki on rajattu statiineihin


Alvar Külmäsu
Kirjoittaja on lääkäri, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Lue lisää