Sofia Virran lapsirauha-aloite yhdisti kansanedustajia yli puoluerajojen

Eduskunnan väkivallan vastaista verkostoa puheenjohtavan Sofia Virran lakialoite, jossa lapsirauharikos säädettäisiin rikoslakiin, keräsi taakseen yli sadan kansanedustajan enemmistön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lakialoitteen painoarvo on tavanomaista suurempi ja sillä on suurempi mahdollisuus edetä laiksi asti.

 ­"Se, että lakialoite kerää taakseen eduskunnan enemmistön, ei ole ihan arkipäivää. Tämä todistaa, että kyseessä on asia, joka yhdistää poliitikkoja yli puoluerajojen. Kun puhutaan lasten oikeuksista ei ole mitään merkitystä, kuka istuu hallituksessa ja kuka oppositiossa", Virta toteaa.

 Lakimuutoksen myötä lähisuhdeväkivallalle altistunut lapsi saisi rikosoikeudellisesti rikoksen uhrin aseman, jolloin hänen oikeusturvansa parantuisi. Asianomistajana lapsella on oikeus edustajaan, joka valvoo hänen etuaan sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä. Rikosnimike pätisi tilanteisiin, joissa tekijälle tai uhrille läheinen lapsi altistuu aikuisten väliselle väkivallalle – eli näkee, kuulee tai on läsnä rikoksen tapahtuessa.

 "Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua näkemään tai kokemaan minkäänlaista väkivaltaa. Silti moni lapsi elää arjessa, jossa väkivalta ja pelko ovat jatkuvasti läsnä. Nykylainsäädäntö ei tätä tunnista eikä näin suojele lapsia riittävästi, vaikka lapsen altistuminen väkivallalle voi olla yhtä traumatisoivaa kuin suora fyysinen pahoinpitely", muistuttaa itsekin muun muassa lastensuojelun parissa pitkään työskennellyt Virta.

"Jokainen ymmärtää, että tilanteet, joissa lapsi näkee oman vanhempansa joutuvan väkivallan tai jopa henkirikoksen uhriksi, on traumaattinen. Meidän tulisi kaikin keinoin kyetä ehkäisemään ja torjumaan tällaisia tilanteita, mutta silloin kun emme onnistu olisi vähintä, että myös lapsi tunnistetaan tilanteen uhriksi."

 Virta muistuttaa, että vaikka lakimuutos toteutuisi, on kaikkein tärkeintä puuttua väkivallan juurisyihin. Virta kuitenkin toivoo, että toteutuessaan lapsirauharikoksen kirjaaminen rikoslakiin voisi edes yhdessä tapauksessa nostaa aikuisen kynnystä syyllistyä väkivaltaan tilanteessa, jossa on läsnä lapsi.

"Lapsen altistuminen aikuisten väliselle väliselle väkivallalle voi vaikuttaa haitallisesti lapsen tunne-elämään, psykologiseen ja fyysiseen kehitykseen. Väkivallan kierre on valitettavan usein myös ylisukupolvinen ja periytyvä, ja tämä kierre olisi tärkeää saada katki", Virta muistuttaa.

Seuraavaksi lakialoitteesta käydään lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa, josta aloite siirtyy valiokuntakäsittelyyn.

"Tämä oli itselleni monessakin mielessä äärimmäisen tärkeä lakialoite. Luo valtavasti toivoa, että näin moni kollega halusi allekirjoittaa aloitteen. Tämä oli yhteinen ponnistus ja haluan vilpittömästi ja lämpimästi kiittää jokaista aloitteen allekirjoittanutta kollegaani", Virta päättää. 

Aloitetta on kannatettu kaikista eduskuntaryhmistä. Perussuomalaisista mukaan lähtivät esimerkiksi Mikko Lundén ja Sara Seppänen. Myös Timo Vornanen ja Harry Harkimo (liik) allekirjoittivat aloitteen.

Kokoomuslaisista aloitteen allekirjoittivat esimerkiksi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman ja Ben Zyskowicz. Opposition puoluejohtajista aloitteen allekirjoittivat kaikki paitsi Antti Lindtman (sd).