Mitä itsenäisyys tarkoittaa globaalissa maailmassa?
Maiden rajat ja kansallisvaltiot ovat kollektiivisen mielikuvituksen tuotetta – sopimuksia, jotka voivat yhdistää tai erottaa meitä. Mitä itsenäisyys merkitsee maailmassa, jossa globaalit kriisit vaativat yhteistä vastuunkantoa?
Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä muistaa, että maiden rajat ja kansallisvaltiot ovat pohjimmiltaan vain kollektiivisen mielikuvituksemme tuotetta. Ne ovat ihmisten luomia sopimuksia, joiden avulla maailmaa on organisoitu jo vuosisatojen ajan. Rajat eivät ole luonnonlakeja, vaan kulttuurisia ja poliittisia rakenteita, jotka voivat sekä yhdistää että erottaa meitä. Mitä tapahtuu, kun nämä rakenteet määrittelevät liikaa sitä, miten näemme itsemme ja toisemme?
Suomessa itsenäisyys on ollut historian saatossa elintärkeä tavoite. Pieni maa onnistui irtautumaan Venäjän vallan alta vuonna 1917, ja itsenäisyyden säilyttäminen sodissa antoi meille vahvan yhteisen tarinan selviytymisestä. Tämä mahdollisti kehityksemme tällaiseksi hyvinvointivaltioiksi, joka tänään olemme.
Tänä päivänä itsenäisyys symboloi monille vapautta, demokratiaa ja oikeutta päättää omista asioistaan. Mutta onko kansallinen itsenäisyys enää riittävä vastaus globalisoituvan maailman haasteisiin?
Kun tarkastelemme maailmaa laajemmin, huomaamme, että suurimmat ongelmamme eivät tunne valtioiden rajoja. Ilmastonmuutos, taloudellinen eriarvoisuus, pakolaiskriisit ja luonnon monimuotoisuuden hiipuminen ovat ilmiöitä, jotka vaativat yhteistyötä yli rajojen. Valtion rajat voivat tarjota vakautta, mutta ne voivat myös estää meitä näkemästä yhteistä vastuutamme globaalista tulevaisuudesta.
Itsenäisyyden korostaminen ei ole ongelma, jos se tapahtuu avoimuuden hengessä. Se voi toimia voimana, joka antaa kansalle tunteen omasta arvostaan ja identiteetistään. Ongelma syntyy silloin, kun kansallisen ylpeyden nimissä aletaan sulkea muita ulkopuolelle. Kansallisvaltion rajojen liiallinen korostaminen voi ruokkia syrjintää ja rasismia, jos siihen liitetään ajatus “meidän” paremmuudesta suhteessa “muihin”.
On tärkeää kysyä, mitä itsenäisyys merkitsee maailmassa, jossa globaalit kriisit vaativat yhteistä vastuunkantoa. Voiko Suomi juhlia itsenäisyyttään tavalla, joka ei sulje pois vaan kutsuu mukaan? Voiko itsenäisyys tarkoittaa myös vastuuta auttaa heikommassa asemassa olevia ja toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta? Kukaan ei itse valitse mihin maahan syntyy, joten sinäkin olisit voinut syntyä maahan, joka on köyhä ja korruptoitunut. Maahan, joka kärsii muita enemmän ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurauksista. Maahan, jossa soditaan ja jonka kansalaiset ovat lähes kaikkialla epätoivottuja vieraita.
Maiden rajat ovat olemassa, koska olemme päättäneet niin. Se, miten käytämme näitä rajoja – rakentamaan yhteyksiä vai eristämään itseämme – on meidän päätettävissämme. Suomen itsenäisyyden symbolien, lipun ja Maamme-laulun, ei tarvitse merkitä vain kansallista ylpeyttä. Ne voivat myös edustaa arvoja, jotka yhdistävät meidät maailmaan: vastuullisuutta, solidaarisuutta ja kykyä nähdä rajojen yli.
