Jouluna voi osoittaa välittävänsä muista
Huolenpidon, toisten hyväksymisen ja lähimmäisenrakkauden voi vain päättää valita joulun ajan tärkeimmäksi sisällöksi. Toivon mukaan välitämme toisistamme tänä jouluna taas hieman enemmän, kirjoittaa Johanna Laurila.
Sain viime vuonna jouluaattona yllättävän puhelun. Soittoäänen vielä piristessä koin närkästystä perhejoulun häirinnästä, ja jopa epäilin, onkohan tämä ystäväni vuosien takaa vain kännissä. Perinteinen joulu on ollut omassa suvussa suorastaan raskautettu ajatuksilla rauhasta, jota ei saisi luvatta rikkoa.
Onneksi vastasin. Ystävä halusi toivottaa hyvää joulua, ja vaihdoimme kuulumisia. Minua ilahdutti se, että hän oli miettinyt persoonallista tapaa kertoa, että haluaa vahvistaa yhtä kaunista joulun teemaa: toisista välittämistä.
Huolenpidon, toisten hyväksymisen ja lähimmäisenrakkauden voisi valita joulun ajan tärkeimmäksi sisällöksi. Vaikka kiire ja kaamos painaa, vaikka joulukortit jäävät helposti lähettämättä, ja lahjojen ja juhlaruokien hankkimiseen voi liittyä materiaalista ahdistusta, voi sesongista ottaa silti parhaan irti.
Joulu on antamisen ilon ja epäitsekkyyden aikaa. Altruismista ja toisten auttamisesta tulee itsellekin hyvä mieli. Onneksemme esimerkiksi monet eri järjestöt ja muut toimijat tarjoavat loistavia tapoja jakaa aineettomia lahjoja.
Puhelukin on oikeastaan aika hieno ja helppo tapa ilmaista se, että haluaa lisätä arkista huolenpitoa tähän maailmaan.
Toivon mukaan välitämme toisistamme tänä jouluna taas hieman enemmän.
Johanna Laurila
Kirjoittaja on Verden toimittaja
