Raskaussyrjintä ajaa naiset ahtaalle
Katkenneet työurat, huonompi työnkuva, heikentynyt itsetunto, masennus, päätös jättää lapsiluku yhteen. Tällaisia seurauksia on raskaussyrjinnästä, joka on yhä niin yleistä, että moni hieraisee silmiään.
Neljä naista kymmenestä on kokenut raskaussyrjintää, kertoo Tilastokeskuksen tekemä laaja tutkimus, joka julkaistiin joulukuussa 2024. Tulokset kuvaavat kaikkien Suomessa asuvien vuosina 2012–2023 raskaana olleiden tilannetta.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintää on se, kun henkilöä ei palkata tehtävään raskauden takia. Syrjintää on myös se, että määräaikaista työsuhdetta ei jatketa, mutta tehtävään palkataan uusi määräaikainen, tai kun perhevapaalta töihin palaavan tehtävät on siirretty hänen sijaiselleen.
Tilastokeskuksen tutkimus kertoo rajusta todellisuudesta. Raskaana olevien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin syrjinnässä on heikentynyt, ja syrjinnän aiheuttamat kielteiset seuraukset naisille ovat lisääntyneet.
Ammattiliitot apuna
Tasa-arvolaki kieltää yksiselitteisesti raskaussyrjinnän, mutta lakia rikotaan laajasti. Ammattiliitot auttavat syrjintää kohdanneita jäseniään ja tehtävää riittää.
Palvelualojen ammattiliitto PAM saa raskaussyrjinnästä noin tuhat yhteydenottoa vuosittain. Syrjintää kokevat naiset kaikilla aloilla. Puolet ammattiliitoista, jotka vastasivat tasa-arvovaltuutetun kyselyyn vuonna 2017, kertoi, että yhteydenottoja syrjinnästä tulee vähintään viikoittain.
Tasa-arvovaltuutettu on todennut, että raskautta ja perhevapaata koskevien yhteydenottojen suuren määrän perusteella on ilmeistä, etteivät työnantajat ja työntekijät tunne riittävän hyvin syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä.
Asian voi nähdä toisinkin. Kun raskaussyrjinnästä ei tule työnantajalle konkreettisia seurauksia, on helppoa jatkaa vanhoja tapoja.
Hyvitystä syrjinnästä haetaan viime kädessä käräjäoikeudesta, mutta jos henkilöllä ei ole ammattiliiton tukea takanaan, kuluriski voi olla liian suuri. Oikeudenkäynnit ovat kestoltaan pitkiä ja raskaita.
Orpon hallituksen epäjohdonmukaiset toimet
Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän vähentäminen on ollut eri hallituksien agendalla jo parikymmentä vuotta.
Myös Petteri Orpon hallitusohjelma lupaa tehokkaampia keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyyn. Samaan aikaan hallitus kuitenkin tarjoaa syrjintään uusia mahdollisuuksia poistamalla aiempia työntekijöiden oikeuksia. Irtisanomissuojan heikentäminen ja vuoden määräaikaisen työsopimuksen laatiminen ilman erityistä syytä lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla.
Sitkeät asenteet
Ongelman ratkaisu edellyttää asenteiden muuttamista. Esimerkiksi miesvaltaisella tekniikan alalla miesten pitämiin perhevapaisiin suhtaudutaan usein nuivasti.
Perhevapaauudistuksen jälkeen miesten osuus perhevapaiden käytöstä on tosin merkittävästi lisääntynyt, vaikka suomalaisisät ovat yhä pohjoismaisessa vertailussa häntäpäässä. Kun isien pitkistäkin perhevapaista tulee normaali asia, saadaan naisten kokemaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää vähennettyä.
Myös tietoa on lisättävä. Ensimmäinen neuvolakäynti olisi erinomainen tilaisuus kertoa raskaana olevien oikeuksista työelämässä.
Ihanne olisi, jos syrjintään voitaisiin puuttua nopeasti ja tehokkaasti. Tämä voisi tapahtua työsuojeluviranomaisten ja tasa-arvovaltuutetun roolia vahvistamalla.
Raskaussyrjintä ei ole vain yksilön kokema vääryys, vaan sillä on laajoja yhteiskunnallisia seurauksia.
Mia Paju
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja viestintäkouluttaja
