Suomella mahdollisuus loistavaan tulevaisuuteen strategisten raaka-aineiden tuottajana
Suomen kallioperän strategisia raaka-aineita tarvitaan vihreässä siirtymässä sekä puolustusteollisuudessa. Vaarana on, että Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki. Päättäjien tulee kunnioittaa vihreän siirtymän periaatteita poliittisten ja taloudellisten paineiden alla, kirjoittaa Antti Happonen.
Maaliskuussa 2024 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen. Asetuksen taustalla on oletus, että harvinaisten maametallien kysyntä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina.
Kriittiset raaka-aineet ovat EU:lle taloudellisesti erittäin tärkeitä. Raaka-ainelähteiden keskittymisen sekä hyvien ja kohtuuhintaisten korvikkeiden puutteen vuoksi ne ovat alttiita toimitushäiriöiden riskeille.
Asetuksella pyritään lisäämään ja monipuolistamaan EU:n kriittisten raaka-aineiden tarjontaa sekä vahvistamaan kiertotaloutta ja kierrätystä. Lisäksi asetuksella pyritään tukemaan resurssitehokkuuden tutkimusta ja innovaatioita sekä korvaavien raaka-aineiden kehittämistä.
Uuden asetuksen tavoitteena on myös vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta.
Teknologiateollisuus on samoilla linjoilla EU:n kanssa ja vaatii myös vakaata kriittisten raaka-aineiden saantia, mikä on tärkeää Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn, teknologisen kehityksen ja energiasiirtymän kannalta. Elektroniikka-, sähkö-, kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallinjalostusteollisuuden liikevaihto oli Suomessa vuonna 2023 yhteensä noin 75 miljardia euroa.
Suomen raaka-ainevarannot kiinnostavat NATO:a ja Yhdysvaltoja
Yle uutisoi, että myös Nato julkaisi joulukuun lopussa listan kahdestatoista strategisesta raaka-aineesta, mukaan lukien alumiini, grafiitti, litium, mangaani, titaani ja muut harvinaiset maametallit sekä koboltti.
Vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamiseksi kobolttia tarvitaan erityisesti akkuteollisuudessa. Suomi on EU:n ainoa ja Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin koboltin tuottaja.
Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio kertoi Ylen haastattelussa, että Yhdysvallat on erityisen kiinnostunut kaikista aseteollisuuteen liittyvistä kriittisistä raaka-aineista Suomessa.
Yhdysvaltojen ulkoministeriön energiaosaston apulaissihteeri Scott Woodard kehuu Ylen haastattelussa 23.1. Suomen aktiivisuutta Mineraalien turvallisuuskumppanuusohjelmassa (MSP). Yhdysvallat ja Nato ovat siis selvästi kiinnostuneita Suomen maaperän tarjoamista aseteollisuudelle tärkeistä raaka-aineista.
Ympäristöministeriö sujuvoittaa kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyitä
Valtioneuvosto hyväksyi 20.11.2024 hallituksen esityksen, jonka mukaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimii kriittisten raaka-ainehankkeiden kansallisena koordinointiviranomaisena. Tällä pyritään edistämään investointeja ja vihreää siirtymää.
Ehdotuksessa esitetään, että strategisten mineraalien hankkeiden lupahakemukset asetetaan etusijalle ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa lupamenettelyissä. Etusija koskee siten myös hakemuksiin liittyviä valituksia ja niiden kiireellistä käsittelyä muutoksenhakutuomioistuimissa.
Lapista EU:n raaka-ainepankki?
Suomen luonnonsuojeluliitto ilmaisi huolensa kaivostoiminnan mahdollisista ympäristöongelmista lokakuussa 2023. Pahimmillaan strategisten mineraalien louhinta voi pilata kokonaisia vesistöjä ja pohjavesialueita. Valitettavia esimerkkejä viime vuosien kaivostoiminnan aiheuttamista ympäristövahingoista ovat Sodankylän Kevitsa ja Sotkamon Talvivaara.
Luonnonsuojeluliitto on ollut erityisen huolissaan kaivoslupien myöntämisen nopeuttamisesta. Kriittisten raaka-aineiden kaivosten lupaprosessi kestäisi vain kaksi vuotta ja kierrätyslaitosten yhden vuoden. Riskinä on, että lupaprosessit ovat liian nopeita eikä niissä ehditä tehdä riittävän perusteellisia arvioita elinkeino-, ympäristö- ja luontonäkökulmasta.
Kestävän kehityksen tavoitteet pidettävä mielessä myös kaivostoiminnassa
Kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskunnallista muutosta, joka takaa hyvät elinolosuhteet sekä nykyisille että tuleville sukupolville. YK:n jäsenmaiden kunnianhimoinen tavoite on poistaa äärimmäinen köyhyys ja saavuttaa taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys vuoteen 2030 mennessä.
Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma koostuu 17 tavoitteesta ja 169 alatavoitteesta. Nämä tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita, myös Suomea.
Kestävän kehityksen periaatteet on syytä pitää mielessä - myös poliittisten ja taloudellisten paineiden alla nyt, kun kaivostoiminnan suunnasta Suomessa päätetään.
Antti Happonen
Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja akateeminen yleismies, joka uskoo kestävään kehitykseen
