Siirtymä kohti puhtaampaa energiaa vauhdittui vuonna 2023

Ydinenergia, tuuli- ja vesivoiman kulutus kasvoi Suomessa peräti kolmasosalla vuonna 2023. Samalla vähenivät polttoaineiden kulutus kuudella ja päästöt 14 prosentilla. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus laski kymmenyksen. Energian kokonaiskulutus oli 1,32 miljoonaa terajoulea, jossa kasvua oli kaksi prosenttia.

Muutoksien taustalla olivat investoinnit tuulivoimatuotantoon ja kasvu sekä tuuli- että aurinkovoiman tuotannossa. Lisäksi Olkiluoto 3 -ydinvoimala oli ensimmäisen kokonaisen vuoden käytössä, mikä vähensi osaltaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kysyntää sekä päästöjä. Polttoon perustumattomilla tuotantomuodoilla katettiin sähkön kokonaiskulutuksesta peräti 79 prosenttia.

Sähköä tuotettiin ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla 13 terawattituntia edellisvuotta enemmän, mikä osaltaan johti polttoon perustuvan sähkön tuotannon vähenemiseen 22 prosentilla ja sähkön nettotuonnin supistumiseen 86 prosentilla.

Polttoaineiden kulutus väheni kaikkiaan kuusi prosenttia. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö väheni uusiutuvia polttoaineita enemmän. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa polttoaineilla tuotettu lämpö väheni, kun muiden lämmön lähteiden käyttö kasvoi (mm. savukaasupesurit, lämpöpumput ja sähkökattilat).

Poikkeuksena fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisessä oli maakaasu, jonka käyttö energialähteenä kasvoi yhdeksän prosenttia. Taustalla oli edellisvuonna romahtanut kaasun saatavuus ja sen nopea hinnan nousu.

Vähentynyt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus johti hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Kasvihuonekaasuinventaarion mukaan polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt olivat 27,4 miljoonaa tonnia, pudotusta edellisvuoteen 14 prosenttia.

Uusiutuvien osuus kokonaisenergiasta 42 prosenttia

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2023 edellisvuodesta kolme prosenttia. Uusiutuvien osuus kokonaiskulutuksesta nousi lähes puolella prosenttiyksiköllä, mutta pysyi kuitenkin samalla tasolla 42:ssa prosentissa. Uusiutuvassa energiassa suurimmat muutokset tapahtuivat aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotannoissa.

Aurinkovoiman tuotanto kasvoi 83 prosenttia, tuulivoiman 25 prosenttia ja vesivoiman 13 prosenttia. Vaikka aurinkovoima kasvoi suhteellisesti eniten, niin sen osuus kokonaiskulutuksesta jäi 0,2 prosenttiin, kun tuuli- ja vesivoiman osuudet olivat neljä prosenttia.

Uusiutuvien polttoaineiden kulutus laski prosentin, joista valtaosa oli puupolttoaineita. Muita uusiutuvia ovat mm. biopolttonesteet, biokaasut, kierrätyspolttoaineen uusiutuva osa sekä muu bioenergia. Biopolttonesteitä käytetään yleensä sekoitettuna fossiiliseen öljyyn, ja suurimmat käyttökohteet ovat liikennepolttoaineissa. Kotimaisen biokaasun kulutus väheni 0,8 prosenttia. Kaikkiaan bokaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 0,2 prosenttia.

Uuden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ensimmäinen kokonainen käyttövuosi nosti ydinvoiman tuotantoa vuonna 2023. Nyt ydinenergia kattoi Suomen kokonaisenergiasta 27 prosenttia.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutuksen määrä laski 10 prosenttia kattaen kokonaiskulutuksesta kolmasosan. Suurimmat suhteelliset muutokset tapahtuivat turpeessa ja hiilessä: turpeen käyttö väheni kolmasosan ja sen osuus kokonaiskulutuksesta oli kaksi prosenttia. Hiilen käyttö väheni 22 prosenttia vastaten viittä prosenttia kokonaisuudesta. Kivihiilen kulutus väheni 41 prosentilla ja sen osuus oli kaikesta hiilestä alle puolet, ensimmäistä kertaa tilastoidussa historiassa.

Öljyjen osuus energian kokonaiskulutuksesta on 19 prosenttia. Öljyjä käytetään vähemmässä määrin sähkön ja lämmön tuotannossa, niiden kulutus muodostuu lähinnä teollisuudesta ja liikenteestä.

Tieliikenteen energiankulutus laski kaksi prosenttia

Kotimaan liikenteen energiankulutus oli 161,4 petajoulea, laskua kaksi prosenttia. Tästä tieliikenteen osuus oli 92 prosenttia. Tieliikenteen energiankulutus laski alimmalle tasolleen yli 20 vuoteen.

Eniten tieliikenteen energiankulutuksen laskuun vaikutti dieselpolttoaineen vähentynyt kulutus. Moottoribensiinin kulutus tieliikenteessä sen sijaan kasvoi 1,5 prosenttia. Sähkön käyttö tieliikenteessä lisääntyi 67 prosenttia, sen osuus tieliikenteesta oli nyt 1,6 prosenttia. Kaasumaisten energialähteiden (maakaasu ja biokaasu) käyttö liikenteessä lisääntyi 13 prosenttia, niiden osuus tieliikenteen energiankulutuksesta kuitenkin jäi niukasti alle prosentin.

Nestemäisten biopolttoaineiden osuus tieliikenteen kaikista energianlähteistä oli 16 prosenttia nousten prosenttiyksikön verran vuoden takaisesta. Biokaasun osuus tieliikenteen energialähteistä oli 0,9 prosenttia.

Kotimaan lentoliikenteen energiankulutus lisääntyi 23 prosenttia jatkaen palautumistaan koronaviruspandemian vuosina 2020 ja 2021 aiheuttamasta lentoliikenteen merkittävästä vähenemisestä. Kotimaan lentoliikenteen energiankulutus oli 4,3 PJ, kun ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 kotimaan lentoliikenne kulutti 5,2 PJ:n edestä lentopetrolia ja lentobensiiniä.

Raideliikenteen energialähteiden kulutus laski 5,9 prosenttia. Raideliikenteessä kevyen polttoöljyn käytössä on havaittavissa laskeva kehityssuunta koko 2000-luvun ajalla.

Sähkön ja kaukolämmön tuotannoissa muutoksia

Sähkön tuonnin väheneminen jatkui, kun Suomessa tuotettiin kotimaista sähköä 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kotimainen tuotanto nousi 78,3 TWh:iin. Sähkön tuotanto kasvoi lähinnä ydinvoiman kasvun johdosta.

Sähkö nettotuonnin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta putosi kahteen prosenttiin, kun sen osuus on viime vuosikymmeninä keskimäärin vaihdellut 15–20 prosentin välillä. Merkittävästä tuontimaasta Ruotsista ostot vähenivät 40 prosenttia. Vientiä Suomesta on suuremmassa määrin vain Viroon, mutta vuonna 2023 vietiin myös Ruotsiin edellisvuosia enemmän sähköä.

Sähkön tuotannon rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos: polttoon perustumattoman sähkön tuotannon noustessa on polttoon perustuvaa tuotantoa vähennetty, ennen kaikea fossiilisten polttoaineiden ja turpeen osalta.

Kotimaisesta sähköntuotannosta on viime vuosikymmeninä perinteisesti tuotettu sähköä sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) noin kolmasosa. Viime vuosina osuudet ovat tasaisesti pienentyneet ja 2023 jäätiin 17 prosenttiin. CHP:n vähentyessä myös sen yhteydessä tuotettu lämpömäärä on vastaavasti pienentynyt, joten lämmön tuotannon puolella on ollut tarve lisätä erillistä tuotantoa mm. polttamalla polttoaineita lämpökattiloissa tai hyödyntämällä muita lämmön lähteitä.

Kaukolämmössä on viime vuosikymmeninä hyödynnetty ns. savukaasupesureita, joilla otetaan voimalaitoksista ja lämpökattiloista tehokkaammin lämpöä talteen. Tätä ei tilastoinnissa lasketa kuuluvaksi polttoainekäyttöön, sillä muutoin joistakin laitoksista saataisiin enemmän lämpöä talteen kuin niihin laitetaan polttoainetta. Tämä perustuu tilastoinnissa käytettävään alempaan lämpöarvoon, jossa ei mm. huomioida puupolttoaineissa mukana olevan kosteuden vaikutusta. Käyttöön on otettu myös polttoon perustumattomia lämmön lähteitä, kuten lämpöpumppuja ja sähkökattiloita. Sähkökattiloita otettiin vuoden 2023 aikana paljon käyttöön. Kaukolämmön tuotannosta noin 82 prosenttia tuotettiin polttoaineilla, kasvua viisi prosenttiyksikköä.

Sähkön kulutus väheni, lämmityksen tarve hieman suurempi

Vuonna 2023 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 80,0 TWh laskien 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Teollisuus käyttää Suomessa sähköstä 43 prosenttia, kun vielä viime vuosituhannen puolella yli puolet sähköstä kului teollisuudessa. Metsäteollisuudessa sähköä kulutettiin seitsemän prosenttia vähemmän johtuen metsäteollisuustuotteiden kysynnän merkittävästä laskusta. Metsäteollisuus kulutti sähköstä 18 prosenttia, metalliteollisuus kymmenen ja kemianteollisuus kahdeksan.

Kaukolämmön tarve kasvoi edellisvuodesta prosentin, sillä kokonaisuudessaan vuodet olivat lämmöntarpeiltaan melko samantyyppiset. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vuodet 2022 ja 2023 olivat tavanomaista lämpimämpiä. Talvi 2023 oli tavanomaista lauhempi, kun vuoden 2022 talvi oli tavanomainen. 2023 syksy ja varsinkin joulukuu oli tavanomaista kylmempi, ja nämä lisäsivät lämmöntarpeen vuonna 2023 edellisvuotta hieman suuremmaksi.

Tuonnin arvo laski lähes kaikilla energiatuotteilla

Suomeen tuotiin energiatuotteita 11,5 miljardin euron arvosta vuonna 2023 eli 39 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikkien energiatuotteiden tuonnin arvo laski, poikkeuksena nesteytetty maakaasu. Tärkeimpiä energian tuontituotteita arvon perusteella olivat raakaöljy, keskitisleet ja muut öljytuotteet. Energiatuotteiden viennin arvo oli 6,6 miljardia euroa eli 16 prosenttia vähemmän kuin 2022.

Energian loppukulutus laski kaikilla sektoreilla

Energian loppukulutus laski kaikilla sektoreilla yhteensä 2 prosenttia vuonna 2023. Teollisuus kattoi loppukulutuksesta 44 prosenttia, liikenne 16, rakennusten lämmitys 28 ja muut 13.