Lasten ja nuorten kokemaan rasismiin puuttumista pidetään tärkeänä – vain alle neljännes on puuttunut siihen
Suomen Punaisen Ristin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 92 % Suomessa asuvista pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten kokemaan rasismiin puututaan, mutta vain harva puuttuu siihen, sillä ei tiedä miten toimia. SPR on koonnut rasisminvastaiset toimintaohjeet, joita jokaisen on helppo noudattaa.
”Rasismi on osa liian monen nuoren arkea. Monet ovat kokeneet rasismia Suomessa koko elämänsä. Rasismi voi olla nimittelyä tai ulossulkemista koulussa tai harrastusporukassa, oletuksia nuoren kyvyistä tai syrjintää harjoittelupaikkaa tai ensimmäistä asuntoa etsiessä. Kasaantuvat rasismikokemukset lannistavat, vaikuttavat nuoren mahdollisuuksiin elämässä ja muuttavat nuoren käsitystä itsestään”, sanoo Punaisen Ristin rasisminvastaisen toiminnan suunnittelija Sanna Saarto.
Kyselyyn vastanneista 81 % pitää lasten ja nuorten kokemaa rasismia vakavana ongelmana. Jopa 92 % pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten kokemaan rasismiin puututaan. Suomen Punainen Risti selvitti kyselytutkimuksella lasten ja nuorten kokemaan rasismiin suhtautumista ja puuttumista.
Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että vain 24 % vastaajista on puuttunut lasten tai nuorten kokemaan rasismiin.
”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ympäristöön ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Aikuisilla on velvollisuus varmistaa se heille. Lapset ja nuoret myös odottavat, että aikuiset toimisivat esimerkkinä ja puuttuisivat rasismiin. Rasismi luo turvattomuuden tunnetta jokaiselle”, Saarto jatkaa.
”Rasistiset kokemukset voivat vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin monin tavoin ja johtaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin, jotka heikentävät elämänlaatua. Kokemus siitä, ettei ole arvostettu ja hyväksytty omana itsenään voi vaikuttaa nuoren itsetuntoon ja identiteettiin. Tämä voi johtaa esimerkiksi eristäytymiseen muista, yksinäisyyden kokemuksiin tai heikentää motivaatiota koulunkäyntiin, millä voi olla pitkäkantoisia seurauksia elämässä”, sanoo Kirsti Viinikka, Helsingin Nuorten Turvatalon johtaja.
Rasismiin ei puututa, koska ei tiedetä, miten tulisi toimia
Yleinen syy olla puuttumatta rasismiin on epätietoisuus siitä, kuinka pitäisi toimia. Näin on vastannut 31 % vastaajista. Yleisimmin rasismiin ei puututa siksi, että tilanne menee nopeasti ohi.
”On tärkeää, että rasismiin puututaan, vaikka se ei aina tuntuisi helpolta tai mukavalta”, Saarto muistuttaa. ”Mene rasismia kokeneen viereen, osoita hänelle tukesi ja kysy voitko auttaa. Omalla työpaikalla voi ottaa puheeksi, kuka sinne pääsee harjoitteluun tai kesätöihin. Harrastusporukassa taas voi varmistaa, että kaikki tietävät, miten rasismiin puututaan”, Saarto jatkaa.
Tyypillisimmin vastaajat ovat puuttuneet rasistiseen puheeseen tai vitseihin (75 %), osoittaneet tukea rasismin kokijalle eleillä tai sanoilla (46 %) tai keskeyttäneet tilanteen (33 %).
Rasismia kohdataan yleisimmin verkossa tai mediassa
Rasismia kohdataan yleisimmin (63 %) verkossa, mediassa tai sosiaalisessa mediassa. Julkisella paikalla rasismia on kohdannut 38 % tai arkisissa kohtaamisissa 34 % vastaajista. Rakenteellista rasismia eli esimerkiksi rekrytoinnissa, asuntomarkkinoilla tai palveluissa rasismia on kokenut tai todistanut 16 %.
Yleisimmin rasismia kohdataan rasististen kommenttien tai vitsien muodossa (69 %). Hieman alle puolet vastaajista on kohdannut rasismia nimittelyn, kiusaamisen ja eristämisen muodossa.
”Vaikka rasistisen vitsin kohde ei olisikaan sitä paikalla kuulemassa, vitsiin on silti tärkeää puuttua sanomalla, että tuo ei ole hauskaa. Vitsit vaikuttavat mielikuviin, ylläpitävät stereotypioita ja epäinhimillistävät vähemmistöjä”, Saarto sanoo.
Saarto pitää positiivisena, että suuren enemmistön mielestä on tärkeää puuttua lasten ja nuorten kokemaan rasismiin.
”Rasismia ei pidä hyväksyä missään ympäristössä – ei kahvipöydässä, koulussa eikä kadulla, ja siihen tulee puuttua aina. Ulkopuolisuuden tunteella ja vihan kohteena olemisella on syvät vaikutukset lapsen ja nuoren koko elämään.”
Kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kohtaamaan rasismiin puuttumisesta toteutti Punaisen Ristin toimeksiannosta Taloustutkimus. Kysely tehtiin 7.2.–24.2.2025 ja siihen vastasi 1199 henkilöä.
Näin puutut rasismiin
Suomen Punainen Risti on koonnut rasisminvastaiset toimintaohjeet, joita kenen tahansa on helppo noudattaa.
1. Pyrin tunnistamaan omat ennakkoluuloni ja muuttamaan käsityksiäni tarpeen mukaan.
Tutustun ennakkoluulottomasti erilaisiin ihmisiin, suhtaudun heihin tasavertaisesti ja kohtaan jokaisen ihmisen yksilönä.
2. Pyrin omalla toiminnallani vaikuttamaan ihmisten ja koko yhteiskunnan asenteisiin.
Käytän asemaani vaikuttaakseni siihen, että yhteiskunta edistää syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta.
3. Tiedostan syrjinnän kokemusten moninaisuuden.
Rasistisen sorron lisäksi syrjintää voi kokea monesta muustakin syystä, esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, vammaisuuden tai koulutustason vuoksi. Kaikenlainen syrjintä on väärin.
4. Puutun rasistisiin tilanteisiin ja vihapuheeseen arjessani.
Osoitan rasismin kohteeksi joutuvalle, että en hyväksy rasistista käytöstä tai vihapuhetta ja että olen hänen tukenaan. Esimerkiksi voin mennä rasismia kokeneen viereen ja kysyä voinko auttaa häntä. Minun ei tarvitse hyväksyä myöskään itseeni kohdistuvaa rasismia tai vihapuhetta.
5. Kuuntelen, kouluttaudun ja opin.
Tutustun aiheeseen dokumenttielokuvien, kirjojen ja verkkosivujen avulla. Verkostoidun ja osallistun luentosarjoihin, keskustelutilaisuuksiin ja kansalaistapahtumiin.
Rasisminvastaista päivää (International Day for the Elimination of Racial Discrimination) vietetään 21. maaliskuuta. Kyseisenä päivänä vuonna 1960 Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen ja tappoi 69 rauhanomaisen mielenosoituksen osanottajaa Sharpevillessa, Etelä-Afrikassa.
Useat ammattilaiset, yhteisöt ja järjestöt tarjoavat tukea rasismia kokeneille lapsille ja nuorille. Apua saa esimerkiksi Sekasin -chatista, Nuorten turvataloilta ja Nettiturviksesta.
