Nuorten mielenterveyskäynnit kasvussa – terapiatakuu voimaan toukokuussa, Helsinki edelläkävijä

Johanna Kohvakka

Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa. Käyntejä oli noin 175 000 nuorella.

Perusterveydenhuollossa tehtyjen mielenterveyskäyntien määrä on vuodesta 2020 lisääntynyt 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia. Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet vuoden 2020 tasolla.  

“Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin. Samalla erikoissairaanhoito voi keskittyä vaikeammin oireilevien hoitoon”, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.  

Nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on yleistä 

Mielenterveysperustaiset käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä. 18–22-vuotiaista naisista mielenterveyskäynti oli peräti kolmanneksella (31 %). Vastaava osuus vuonna 2020 oli 24 prosenttia. 

”Nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta”, ylilääkäri Aalto-Setälä sanoo. 

Lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla. 

Mielenterveysperusteisia käyntejä hankitaan myös yksityisesti. Lisäksi julkinen terveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto voivat hankkia nuorelle hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta. 

Tarkastelluissa käyntitiedoissa on mukana myös YTHS:n tietoja. Lisäksi lapset ja nuoret saavat mielenterveysperusteista lääkinnällistä kuntoutusta Kelan korvauksella. 

Yksityisten toimijoiden tietojen raportointia THL:n rekistereihin kehitetään lähivuosina.

Terapiatakuulaki alle 23-vuotiaille voimaan toukokuussa 

Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa ja tuen saatavuutta sosiaalihuollon perustason palveluissa vahvistetaan 1.5.2025 voimaan tulevalla lainsäädännöllä. Sen myötä lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava alle 23-vuotiailla viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. 

“Uudistus on hyvinvointialueille haastava, mutta niille on annettu erillisrahoitus osaamisen lisäämiseksi. THL:n roolina on arvioida erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveysperusteisen hoidon yhdenvertaisuus”, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta. 

Tilaston tiedot auttavat hyvinvointialueita arvioimaan palvelutarvetta ja palveluiden saatavuutta sekä tarjoamaan oikeanlaista tukea. 

Tilastoraportti: Lasten ja nuorten mielenterveysperusteinen tutkimus ja hoito 2023 

Vihreät on esittänyt terapiatakuun laajentamista kaikille alle 29-vuotiaille

Vihreä eduskuntaryhmä on esittänyt terapiatakuun laajentamista koskemaan asteittain kaikkia suomalaisia. Kansanedustaja Alviina Alametsä jätti lokakuussa aloitteen, jossa terapiatakuu ulotettaisiin nuorisolain mukaisesti kaikkiin alle 29-vuotiaisiin. Nykyinen hallituksen malli rajaa oikeuden vain alle 23-vuotiaille, mikä Alametsän mukaan jättää suuren osan hoitoa tarvitsevista nuorista ja opiskelijoista ilman apua.

Alametsä huomauttaa, että Psykologiliiton mukaan hallituksen malli auttaa vain alle 20 prosenttia mielenterveyspalveluja tarvitsevista lapsista ja nuorista. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden tilanne on epätasa-arvoinen, sillä suurin osa jää terapiatakuun ulkopuolelle.

Mielenterveyden häiriöiden hoitamattomuuden inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat valtavat. Ennaltaehkäisyyn panostaminen olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

Alametsä korostaa, että terapiatakuu tulisi lopulta ulottaa asteittain koko väestöön.

Helsinki edelläkävijä terapiatakuussa

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti jo vuonna 2021 vihreiden valtuustoryhmän aloitteen pohjalta ottaa käyttöön terapiatakuun, jonka mukaan perustason mielenterveyspalveluihin pääsyssä saisi kestää korkeintaan kaksi viikkoa kiireettömissäkin tapauksissa.

Helsingissä oli jo aiemmin panostettu mielenterveystyöhön avaamalla kaksi matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspistettä Kalasatamaan ja Myllypuroon. Mieppi-pisteissä tarjotaan maksutonta, luottamuksellista keskusteluapua ilman lähetettä myös walk-in palveluna.

Terapiatakuualoitteen johdosta huhtikuussa 2023 Helsinkiin perustettiin lyhytterapiayksikkö tarjoamaan toisen portaan mielenterveyspalveluita yli 13-vuotiaille helsinkiläisille. Yksikön tavoitteena on nopeuttaa mielenterveysavun saatavuutta ja madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä.

Yksikössä työskentelee 17 psykiatrista sairaanhoitajaa ja kolme psykologia. Kaikki ovat kouluttautuneet kognitiivisen lyhytterapian menetelmiin, mutta tiimillä on osaamista myös muista lähestymistavoista, kuten IPT-terapiasta ja nuorille suunnatusta Cool Kids -menetelmästä. Asiakkaat ohjataan yksikköön Helsingin perustason mielenterveyspalveluista porrastetun hoitomallin mukaisesti.

Mielenterveystyö on tärkeää yhteiskunnan resilienssin kannalta. "Mitä vahvempi mielenterveystietoisuus meidän asukkaillamme Helsingissä on, sitä paremmin on kykyä selviytyä kriisitilanteista, joita elämä tuo eteen", Ensilinjan palveluiden päällikkö Laura Simoila kiteyttää.

Helsingin lyhytterapiayksikkö on tällä hetkellä ainutlaatuinen konsepti Suomessa, ja se on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti.