Suomessa tuhotaan 100 000 linnunpesää vuosittain metsien kesähakkuissa – metsänomistaja voi päättää toisin
Lintujen pesät ovat lailla rauhoitettuja, mutta niitä tuhoutuu metsien hakkuissa arviolta 100 000 joka vuosi. Metsänomistaja voi kieltää hakkuut lintujen pesimäaikaan Compensate-yhtiön kehittämän Metsän arvo -palvelun avulla.
Ensimmäiset linnut aloittelevat parhaillaan pesän rakennusta Etelä-Suomessa ja kohta pesissä on munat ja pian myös linnunpoikaset. Lintujen pesät ovat lailla rauhoitettuja, eikä pesintää saa häiritä. Metsien hakkuissa tuhotaan kuitenkin arviolta 100 000 pesää vuosittain.
Kun metsä hakataan huhti- ja heinäkuun välillä, samalla todennäköisesti tuhotaan linnunpesiä.
“Yhdellä metsähehtaarilla pesii tyypillisesti yhdestä kahteen lintuparia, mutta rehevässä metsässä voi pesiä viisikin lintuparia hehtaarilla”, kertoo Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Kun puu kaadetaan, siinä oleva linnunpesä, munat ja poikaset putoavat maahan. Linnunpoikaset kuolevat joko välittömästi pudotessaan, metsäkoneen ajaessa niiden yli tai viimeistään parissa päivässä kylmään ja nälkään. Pesiä ja poikasia tuhoutuu myös hakkuisiin liittyvissä ennakkoraivauksissa ja hakkuiden aiheuttaman häiriön takia.
Metsänomistaja päättää, huomioidaanko linnut vai ei
“Metsänomistaja voi yksinkertaisesti kieltää hakkuut omissa metsissään lintujen pesimäaikaan. Näin linnut saavat rakentaa pesän rauhassa ja hoitaa poikaset siivilleen”, sanoo Compensate-säätiön toiminnanjohtaja Annukka Valkeapää.
Compensate-säätiö on tuottanut käytännön välineen metsänomistajalle lintujen pesinnän turvaamiseen. Metsänomistaja voi liittää Metsän arvo -palvelusta löytyvän Luontotavoitelistan osaksi hakkuusopimusta, joka on puunostajaa velvoittava asiakirja. Luontotavoitelista rajaa hakkuut lintujen pesimäkauden 15.4.-31.7. ulkopuolelle.
Valkeapää arvioi, että moni metsänomistaja ei tule ajatelleeksi metsän hakkuun vaikutusta lintuihin.
“Tuskin kukaan tietoisesti haluaa tuhota linnunpesiä ja -poikasia. Hakkuut voi hyvin ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle. Se on myös metsänomistajan kannalta järkevää, sillä se pienentää sekä korjuuvaurioita että metsätuhoriskejä”, Valkeapää toteaa.
