Luontokato uhkaa yhteiskunnan resilienssiä - suurin osa Euroopan maista ei ole laatinut biodiversiteettistrategiaa
Luonnon monimuotoisuuden jatkuva väheneminen uhkaa vaarantaa yli puolet maailman BKT:stä. Swecon julkaisemassa raportissa käsitellään luontokadon aiheuttamia riskejä ihmisille ja yhteiskunnille sekä muistutetaan ekosysteemipalveluista myös yritysten näkökulmasta.
Yli miljoona lajia on tällä hetkellä sukupuuton partaalla, ja luonnon monimuotoisuuden jatkuva väheneminen uhkaa ekosysteemejä, yhteiskuntia ja yrityksiä. Luontokadon syinä ovat maankäyttö, luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos, saasteet ja vieraslajien leviäminen. Yli 75 % maapallon pinta-alasta ja 66 % merien pinta-alasta on huomattavasti muokattu ihmisen toimesta.
“Meidän pitää opetella ajattelemaan luontoa kriittisenä infrastruktuurina. Yhteiskuntamme, ja yrityksien liiketoiminta, on riippuvainen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Meille on vasta alkanut valjeta, mitä luonnon monimuotoisuuden palauttaminen voisi maksaa. Jos jatkamme entiseen tapaan emmekä pysäytä luontokatoa, sillä on vaikutuksia yli puoleen maailman BKT:stä. Ilman luonnon huomioimista emme voi puhua yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta resilienssistä”, Swecon vastuullisuusjohtaja Iida Vakkuri sanoo.
Swecon raportissa käsitellään luontokadon aiheuttamia riskejä ihmisille ja yhteiskunnille. Se tarkastelee monipuolisesti luonnon monimuotoisuuden vähenemisen syitä sekä listaa mahdollisia toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen.
"Luontokadon pysäyttämisen kiireellisyys vaikuttaa liiketoimintamalleihin, investointeihin ja suojelutoimiin kaikkialla Euroopassa. Raportti summaa Euroopan biodiversiteettityön kehityssuuntia ja suosittelee erilaisia toimia työn jatkamiseksi hallituksille, julkiselle sektorille, yrityksille, rahoituslaitoksille ja kansalaisille", kertoo Executive Director Piia Pessala, joka on myös yksi raportin kirjoittajista.
Euroopan maista 68% ei ole laatinut biodiversiteettistrategiaa
Luontokato voidaan pysäyttää ja mahdollisesti kääntää elpymisen suuntaan vain laaja-alaisilla toimilla, jotka ulottuvat kaikille tasoille yhteiskunnassa ja maantieteellisesti. Raportissa alleviivataan kiireellistä tarvetta perusteelliselle systeemiselle muutokselle siinä, miten yritykset ja hallitukset suhtautuvat luonnon monimuotoisuuteen. Se korostaa biodiversiteetin strategista yhteenliittämistä taloudelliseen päätöksentekoon ja liiketoimintastrategioihin, jotta luontokato tunnistetaan ja priorisoidaan kriittisenä tekijänä kaikilla toimialoilla.
Maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteena on pysäyttää ja kääntää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2030 mennessä kunnianhimoisilla tavoitteilla, kuten maan ja veden 30 prosentin suojelulla sekä heikentyneiden ekosysteemien 30 prosentin ennallistamisella. Osana kehystä maat sitoutuivat laatimaan ja toimittamaan uudet kansalliset biodiversiteettistrategiat ja toimenpideohjelmat (NBSAP), joissa ne määrittelevät, miten ne saavuttavat vuoteen 2030 mennessä asetetut globaalit monimuotoisuustavoitteet. EU-jäsenvaltioiden on sovitettava kansalliset biodiversiteettistrategiansa ja toimenpideohjelmansa (NBSAP) yhteen EU:n asettamien tavoitteiden kanssa.
Raportin julkaisuhetkellä peräti 68 % EU-maista ei ollut jättänyt NBSAP-toimenpideohjelmaa.
