Vihreät saivat työrauhan
Vihreiden tulos vakiinnutti puolueen tilanteen ja Sofia Virran aseman. Vihreiden haaste eduskuntavaaleissa on murtaa demarien monopoli oikeistohallitukseen tyytymättömien vastaanottokeskuksena. Huolta puolueessa herättänee asemat yliopistokaupungeissa, kirjoittaa Eero Karisto vaalianalyysissä.
Eero Karisto
Vaalitulos kertoo, että Suomessa on suuri joukko äänestäjiä, jotka haluavat varmistaa kokoomukselle ja oikeistohallituksella vahvan vastapoolin. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisten nousua pelänneet ja Sanna Marinin jatkoa halunneet äänestivät taktisesti demareita. Hallituksen politiikan sisällön selvittyä halu vastapoolin vahvistamiseen on kasvanut entisestään.
Demarien hyvä tulos ei ollut kuitenkaan pois vihreiltä tai vasemmistoliitolta. Vaalit eivät tällä kertaa olleet vasemmiston ja vihreiden keskinäistä nollasummapeliä.
Demarit lähtivät hakemaan kasvua hallituspuolueiden tyytymättömistä kannattajista. Samalla ne kevensivät rajavartiointia vihreisiin ja vasemmistoliittoon päin, mikä näkyy molempien hyvässä tuloksessa.
Demarit pystyivät imemään pääosan hallituspuolueisiin pettyneistä kannattajista. Vihreiden ja kokoomuksen välillä on vielä vahva palomuuri, jota Sofia Virta on vähitellen pyrkinyt murtamaan. Osan pettyneistä vihreät samoin kuin keskusta ilmeisesti onnistuivat houkuttelemaan puolelleen.
Perussuomalaiset levisivät
Perussuomalaisten äänestäjille eduskuntavaalit ovat tunnetusti tärkeät, muut vaalit houkuttelevat vähemmän. Sekä eurovaalit että tämän kevään vaalit menivät puolueelta kuitenkin niin huonosti, että kotiin jääminen ei riitä selittämään tappioita.
Sekä demarit että kokoomus tekivät kynnyksen mahdollisimman matalaksi perussuomalaisiin tyytymättömille. Kokoomus ei ole vain hyväksynyt vaan myös aktiivisesti puolustanut perussuomalaisten pääteemoja, maahanmuuton rajoittamista ja kotoutumisen vaikeuttamista sekä ympäristöpolitiikan alasajoa. Kuntapolitiikassa kokoomus on saanut kauden aikana muuttovoittoa perussuomalaisista.
Demarit eivät ole yhtä aktiivisesti perussuomalaisia myötäilleet mutta ovat ottaneet etäisyyttä ympäristöarvoihin ja myötäilleet hallitusta rajapolitiikassa. Demarit lienevät hyötyneet myös kokoomukseen pettyneistä äänestäjistä, mutta kokoomus näyttäisi paikanneen osan menetyksistä vuodolla perussuomalaisista.
Virta käytti näytön paikkansa
Vaalit olivat selvä onnistuminen Sofia Virralle. Hänen osaamisensa sote-asioissa näkyi erityisesti hyvässä aluevaalituloksessa.
Siitä osaamisesta on luultavasti hyötyä myös tulevissa eduskuntavaaleissa, joissa sote lienee edelleen tärkeä teema. Soten rahoituksen kannaltahan eduskuntavaalit ovat tärkeämmät kuin aluevaalit. Sote ei silti eduskuntavaaleissa riitä.
Virran onnistumista korosti hänen nousunsa uutena turkulaisena kaupungin ääniharavaksi. Vaalitulos oli niin vahva, että vihreissä tuskin keskustellaan puoluejohdon vaihtamisesta.
Vihreiden kuntavaalitulos 10,5 prosenttia on kaikesta huolimatta vielä aika kaukana kuntavaaliennätyksestä, joka oli 12,5 prosenttia vuonna 2017, ja 2019 eduskuntavaalien 11,5 prosenttiinkin on matkaa.
Eduskuntavaalien tappion trauma on nyt kuitenkin ohitettu, ja vaalitulos kasvattanee luottamusta ja motivaatiota.
Ongelmana Helsingin kehitys
Vihreiden murheenkryyni näissä vaaleissa oli puolueen kruununjalokivi Helsinki. Siellä koettiin jo toisissa kuntavaaleissa peräkkäin tappio.
Ilman Helsinkiä käydyissä aluevaaleissa vihreät nostivat kannatustaan 1,7 prosenttiyksiköllä, mutta kuntavaaleissa tuli prosentin kymmenyksen verran tappiota. Helsingissä tappiota tuli 1,9 prosenttiyksikköä. Edellisissä kuntavaaleissa tappiota tuli 4,3 prosenttiyksikköä. Lukuja tuskin kukaan enää selittää puolueen valtakunnallisella tilanteella.
Ei Helsinki nyt ainoa tappiokunta ollut, mutta tärkeistä yliopistokaupungeista tappio oli suurin. Lisäksi Helsingin merkitys vihreille on ylivoimainen mihinkään muuhun kaupunkiin verrattuna. Vihreät päästivät nyt demarit ohitseen, mutta pitivät vasemmistoliiton takanaan, vaikka jotkut gallupit toisinkin ennustivat.
Yliopistokaupunkien tulokset vaihtelivat yllättävän paljon. Tappiota tuli muun muassa Jyväskylässä 1,8 prosenttiyksikköä samalla kun vasemmistoliitto nousi 3,5 prosenttiyksikköä. Hyvin vihreillä sen sijaan meni Turussa, kasvua 1,9 ja Tampereella 1,8 prosenttiyksikköä. Tämä vaihtelu vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä. Vasemmistoliitto vihreiden täytyy päätelmissään kuitenkin ottaa huomioon. Helsingissä vihreiden täytyy aloittaa peilistä, jos haluavat kääntää kehityksensä.
Keskusta politiikan ikuinen jojo
Keskustassa riemuitaan julkisuudessa tappioputken kääntymisestä, mutta varmasti tunnetaan huolta siitä, että puolueen vahvoilla kannatusalueilla aluevaaleissa tuli selvää tappiota, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla 3,1 prosenttiyksikköä. Keskustan kannatus siis kärsi niillä hyvinvointialueilla, joilla se on ollut keskeinen vallankäyttäjä.
Toisaalta tulos kertoo, että keskusta vahvistaa asemiaan itselleen uusilla alueilla. Se kertoo myös, että Suomen politiikan ikuisuushokema keskustan lopullisesta hiipumisesta on jälleen kerran osoittautunut ennenaikaiseksi.
Rkp:n tulos kertoo, että sen kannattajille käy kaikki, kunhan ruotsin kielen asemaan ei puututa. Kristillisdemokraatit näyttävät olevan yllättävän tyytyväisiä hallitukseen ja sen leikkauspolitiikkaan. Ehkä heille on tärkeintä, että puolue on päässyt hallitukseen.
Liike Nytin tilanteesta selkeimmin kertoo puheenjohtaja Harry Harkimon vetoomus puolueen aktiiveille: Älkää lähtekö.
Värinää hallitukseen
Muutoksia hallituspolitiikkaankin moni odottaa. Sote-säästöistä hallitus tuskin tinkii, kokoomus piti sen verran hyvin pintansa, ja perussuomalaisten valtiovarainministeri Riikka Purra on määrätietoisesti asettunut leikkausten henkilöitymäksi. Pienintäkään vivahdetta kansan viestin huomioonottamisesta Purra ei esittänyt.
Lienee selvää, että eduskuntaryhmässä aika moni tarkastelee vaalitulosta suhteessa omaan asemaansa. Purralla ja Jussi Halla-aholla on ainakin toistaiseksi puolue kuitenkin vahvasti otteessaan.
Länsiradan kohtalo saattaa olla aiempaa uhanalaisempi. Perussuomalaiset ovat sitä avoimesti vierastaneet tähänkin asti, ja nyt motiivi tukea kokoomuksen tavoitetta saattaa heikentyä.
Mielenkiintoista on myös, ottavatko perussuomalaiset kuraa niskaansa Kelan pääjohtajan vaalissa äänestämällä kokoomuksen ehdokasta vastoin asiantuntija-arvioita. Poliittisten virkanimitysten vastustaminen on perussuomalaisten agendalla peruskauraa.
