Mitä Suomen pitäisi lukea?

Kuva: Magdalena Hai

Verden toimitus

Myyntilistojen terävimmässä kärjessä ovat usein vain hittikirjat, joiden taa jää paljon kiinnostavaa ja suositeltavaa luettavaa. Mitä Suomen pitäisi lukea? on Verden juttusarja, jossa kirja-alan toimijat antavat lukuvinkkejä. Sarjan aloittaa kirjailija Magdalena Hai, jolle myönnettiin tänä vuonna Kaarina Helakisa -palkinto. Otavan Kirjasäätiö jakaa palkinnon vuosittain laadukkaalle kotimaiselle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle. Vuonna 2018 Magdalena Hai sai Tulenkantaja-kirjallisuuspalkinnon teoksestaan Kurnivamahainen kissa. Hän on ollut myös ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Hän on kirjoittanut kaikkiaan 11 teosta ja useita novelleja. Lukijana hän kertoo kallistuvansa useimmin sadunomaisiin kirjoihin, urbaanifantasiaan ja scifiin. "Toinen rakkauteni ovat historialliset romaanit, erityisesti jos niissäkin on mausteena jokin spekulatiivinen elementti. Tänä vuonna mieleen jäävimpiä lukukokemuksiani ovat olleet Akwaeke Emezin Freshwater ja Frances Hardingen A Skinful of Shadows", Magdalena Hai kertoo. Hän valitsee kirjansa valitsen tyypillisesti takakannen kuvauksen perusteella. "Kansi on harvoin itselleni merkittävä tekijä. Muita hyväksi havaittuja keinoja löytää mielenkiintoista kirjallisuutta ovat vuoden Hugo- ja Kuvastaja-ehdokaslistat, erilaiset teemalistaukset sekä luotetut ystävät ja tutut, jotka tuntevat lukumakuni", hän sanoo. Magdalena Hain lukuvinkit:

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus - kertomuksia katoamisista

Kauppisen kirja avaa yksittäisten kasvi- ja eläinlajien kohtaloiden kautta sitä, kuinka suomalaisen luonnon monimuotoisuus häviää nopeaa vauhtia ja kuinka sen hävittämistä myös vauhditetaan, tarkoituksella ja tietämättömyydestä.

Maria Pettersson: Historian jännät naiset: merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja

Historian jännät naiset on tuhti ja pieteetillä kirjoitettu paketti mitä moninaisimpien naisten tarinoita historian hämäristä. Tämän kirja soisi löytyvän jokaisesta koulukirjastosta. Mainio opus myös nuoren lukijan pukinkonttiin.

Päivi Haanpää ja Marika Riikonen (toim.): Tusina

Novellikokoelma Tusina esittelee 12 nuorille kirjoittavaa kirjailijaa. Novellit edustavat niin huumoria kuin kauhua, realismia kuin spekulatiivista fiktiota. Kokonaisuus on tasapainoinen ja toimii mainiosti tutustumisväylänä nykynuortenkirjallisuuteen.Verden toimituksen lukuvinkit:

Vesa Sisättö: Lukemisen voima

Jos et tiedä, mitä lukisit tai miksi sinun kannattaa lukea, tämän kirjan luettuasi tiedät.

Michelle Obama: Minun tarinani

Yhdysvaltain presidentinvaaleja odotellessa tässä on hyvä näkymä siihen toiseen Amerikkaan.

Svetlana Aleksijevitsh: Neuvostoihmisen loppu.

Kun nykyhetkestä tuli second handia.

Margaret Atwood: Uusi maa, Oryx ja Crake, Herran tarhurit (trilogia)

Kertomus uudesta elämästä sivilisaation raunioilla pandemian jälkeen.

Risto Isomäki: Vedenpaisumuksen lapset

Ekologinen trilleri Sarasvatin hiekkaa (2005) saa viimein jatkoa. Tieteellisiin faktoihin pohjautuva katastrofiromaani saa lukijansa pohtimaan maailman tilaa.

Katarina Baer ja Kalle Koponen: Kiinan suurin harppaus – Päämääränä maailman valvotuin kansa

Digidystopia, jossa matkalla kotoa supermarkettiin voi laskea lähes sata valvontakameraa ja kasvontunnistinta.

Pertti Simula: Miten kohdata vihaa ja ilkeyttä

Ajatuksia herättävä teos kiusaamisen kohtaamisesta rakentavalla tavalla. Kirja paljastaa jotain myös kiusaamisen syistä.

Aura Nurmi: Leijonapatsailla

Proosarunokokoelma teini-ikäisestä tytöstä, joka hapuilee kohti aikuisuutta toivon kipinä mukanaan. 17.10.2020 kello 17:58 – Korjattu Perttu Simulan nimi Pertti Simulaksi.