Internetin pysäytyskytkimen käyttö kurittaa kansalaistoimintaa maailmalla
Yhä useampi hallitus käyttää internetin pysäytystä keinona hallita kansalaistoimintaa. Eniten julkisuutta on tänä vuonna saanut Valko-Venäjä, mutta yleisintä pysäytyskytkimen käyttö on Aasiassa ja Intiassa.
Demokratiaa vaativat mielenosoittajat kohtasivat mellakkavarusteisia viranomaisia elokuussa Minskissä, Valko-Venäjällä. Kuva: Andrew Keymaster / Unsplash
Leena Brandt / Verde
Jussi Lassila
Tuorein tapaus on syyskuun lopusta, kun Azerbaidzhan ilmoitti rajoittaneensa verkkoliikennettä maassa. Azerit ja armenialaiset syyttelivät toisiaan provokaatioista – aseet puhuivat ja twiitit sinkoilivat. Valko-Venäjällä hätäkatkaisinta käytettiin äänestyspäivänä, jolloin internet alkoi takkuilla jo aamulla. Äänestyspaikkojen sulkeuduttua netti pimeni täysin. Presidentti Aljaksandr Lukašenkaa vastustava oppositio oli varautunut tähän kertomalla kokoontumisista etukäteen. Ongelmat kestivät muutamia päiviä. Nyt netti taas toimii, kuten on voitu nähdä videoista, joita Minskin mielenosoituksista julkaistaan. Venäjällä havahduttiin verkon vaaroihin talvella 2011-12 duumanvaalien jälkeisten suurten protestien ja niitä seuranneen arabikevään myötä. Venäjä yrittää suitsia nettiä, mutta ponnistelut eivät ole tuottaneet paljoa tulosta. ”Venäjällä ei ole samaa neuvotteluvoimaa kuin Kiinalla suhteessa läntisiin Internet-jätteihin. Kiina on myös onnistuneesti rakentanut omia alustoja korvaamaan länsimaisia sen lisäksi, että se kykenee tehokkaasti manipuloimaan Googlen hakutuloksia ja estämään salattujen yhteyksien käytön”, sanoo Jussi Lassila. Hän ei näe kovinkaan todennäköisenä sellaista tilannetta, jossa Kreml irrottaisi pysyvästi maan Internetin globaalista verkosta, vaikka teknologiset edellytykset tähän löytyisivätkin. Laki tästä niin sanotusta ”suvereenista internetistä” hyväksyttiin Venäjän duumassa keväällä 2019. “Hallinnon yritykset suitsia Internetissä liikkuvaa informaatiota laahaavat jatkuvasti jäljessä”, arvioi Lassila. Käytännössä tätä yritetään tehdä operaattoreita velvoittavalla lainsäädännöllä, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
”Viranomaisille erityisen nöyryyttävä kokemus oli vuoden 2018 yritys sulkea venäläinen Telegram-pikaviestipalvelu, jolla on tunnetusti hyvä salaus. Sulkuyritys johti miljoonien ip-osoitteiden, mukaan lukien monien viranomaissivustojen, lamaantumiseen, mutta itse Telegram säilyi toimintakuntoisena.”
Tuorein, paraikaa duumassa tekeillä oleva lakihanke Internetin suitsimiseksi tähtää Facebookin ja Twitterin toiminnan hidastamiseen, kun nämä ovat toistuvasti kieltäytyneet luovuttamasta Venäjälle rekisteröityjen käyttäjien tietoja Venäjän viranomaisille. Netin katkaisu kolminkertaistui Kansalaisten digitaalisia vapauksia tukeva Access Now -järjestö on kerännyt kymmenkunta vuotta tietoa internetin käyttöön liittyvistä ongelmista. Viime vuosina hätäkatkaisin on ollut käytössä aiempaa useammin. Vuonna 2016 raportoitiin 75 tapausta, viime vuonna jo kolme kertaa enemmän, 213 tapausta. Aasian ja Afrikan maat ovat näiden tilastojen kärjessä ja eniten tapauksia oli viime vuonna Intiassa. Ihmisoikeuksia puolustavassa Amnestyssä on seurattu digitaalisten oikeuksien kaventamista ja some-jättien hallituksia myötäileviä kantoja huolestuneena. Amnesty on perustanut erityisen AmnestyTech-yksikön asiaa seuraamaan. Suomen Amnestyn asiantuntija Anu Tuukkanen pitää selvänä, että internetin katkaisu mahdollistaa ihmisoikeusloukkauksia: ”Se vaikuttaa suoraan siihen, miten mahdollisia väkivallantekoja voidaan videoida tai muuten todentaa, välittää medialle tai ylipäätään kriisialueen ulkopuolelle. Esimerkiksi online-toiminta on mahdotonta blokkauksen aikana.” Tietojen ja videoiden merkitys todistusaineistona journalistien jutuissa ja oikeuskäsittelyssä heikkenee, jos tietoja ei voida välittää reaaliaikaisesti. Aikaviive lisää myös riskiä sille, että materiaalia muokataan tai esitetään väärässä yhteydessä. Kansallinen turvallisuus ennen kaikkea Kansallinen turvallisuus on se mantra, jolla hallitukset useimmiten perustelevat toimensa. Näin esimerkiksi Intiassa, jossa Jammu ja Kashmirin itsehallinnon poistaminen viime vuonna nosti Intian hätäkatkaisijoiden kärkeen. Maassa raportoitiin viime vuonna 121 alueellista internetin sulkemista: Kashmirissa katkaistiin internet- ja puhelinyhteydet sekä televisiolähetykset niin että jopa maan oikeuslaitoksesta valitettiin työn vaikeutuneen katkosten vuoksi. Intian tapaus on tyypillinen, verkkoyhteyksiä katkaistaan yleensä alueellisesti ja usein myös syrjäisimmiltä, köyhiltä alueilta. Niissä esiintyvät levottomuudet ja niiden tukahduttaminen pystytään näin ainakin tilapäisesti pitämään poissa uutisista. Jammu ja Kashmirin alueen pitkä eristäminen on tuonut myös ongelmia alueen talouselämälle ja perheisiin monella tapaa. Esimerkiksi yliopistoihin haku on ollut katkoksien aikana mahdotonta. Kansalliseen turvallisuuteen vetosi myös Etiopian hallitus, joka sulki kesäkuun lopussa internetin osassa maata. Protestilaulaja Hachalu Hundessan ampumista seurasi mielenosoitusten aalto, jossa kuoli yli 160 ihmistä. Access Now:n haastattelema The Economist lehden toimittaja Tom Gardner kuvaa viranomaisten toimintaa nopeaksi: ”Ampumista seuraavana päivänä nettiyhteydet katkesivat aamuyhdeksältä ja juttuja piti välittää puhelimitse, kuten joskus ennen vanhaan.” Pitkään Etiopiassa asuneen Gardnerin mukaan Etiopia on käyttänyt viime vuosina netin pysäytystä useita kertoja ja oppinut teknisesti yhä sofistikoidummaksi. Access Now on julkaissut videojuttusarjan, joka käsittelee monipuolisesti internetin vapautta ja kansalaisoikeuksia.
Kill Switch
