Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.
Kuva: Sini Tiainen / Unsplash

Koronan myötä kaupungin tekeminen kivaksi ja mukavaksi on muuttunut aiempaakin tärkeämmäksi. Epävarma aika jatkuu ja vielä on vaikea arvioida, mikä merkitys lopulta on kulttuuritapahtumien yhä voimassa olevilla rajoituksilla, ihmisten arkuudella tulla ruuhkaisille paikoille ja etätyön lisääntymisellä, mikä saa ihmiset pohtimaan asuinpaikkaansa.

Kaupungit eivät ole jääneet toimettomiksi. Kesän rauhallisen koronatilanteen aikana esimerkiksi Tampere otti kaupunkitilaa käyttöön ravintola- ja tapahtumatoimintaa varten. Tämä on osa yleismaailmallista trendiä, jolla kaupungit ovat vastanneet koronan aiheuttamiin haasteisiin jakamalla kaupunkitilaa uudelleen. Tätä työtä täytyy jatkaa tulevina kesinä, oli koronaa tai ei.

Erityisen suosittu muutosten pohjana ollut visio on ajatus 15 minuutin kaupungista. Tämän mallin avulla pyritään siihen, että ihmisten arkipäivän toimet, kuten työt, asuminen, kulttuuri ja palvelut ovat saavutettavissa 15 minuutin kävely- tai pyöräilymatkoin. Tätä tuetaan tehokkaalla joukkoliikenteellä, joka sitoo kaupunginosia yhteen.

Esimerkkejä maailmalta löytyy niin pienemmistä kuin suuremmista kaupungeista, niin Euroopasta kuin Yhdysvalloista. Hyvä esimerkki kehityksestä on Pariisi, jossa viime kunnallisvaalit käytiin teeman ympärillä – ja pariisilaiset antoivat 15 minuutin kaupunkia ajavalle pormestarilleen Anne Hidalgolle vahvan tuen.

Ajatus on monelta osin mahdollista toteuttaa myös Tampereella, ja niin elinvoiman kuin kaupunkilaisten elämänlaadun kannalta tähän muutokseen kannattaa lähteä. Koronan aikaan Tampereella ja ympäri maailmaa erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle.

Tarve saada päivään vaihtelua ja elämyksiä ei ole kadonnut minnekään. Toinen keskeinen opetus on ollut pyöräilyn suosion todella suuri kasvu, joka on samalla nostanut liikennesuunnittelun vaatimuksia.

Tampereella visio on toteutettavissa keskustassa ja myös Hervannassa, Tesomalla tai Kalevassa. Kun riittävä asukasmäärä yhdistetään turvallisiin ja viihtyisiin kulkuväyliin, on mahdollista tehdä myös hyviä paikallisia palveluita.

Toisaalta on syytä pitää huolta riittävästä ja monipuolisesta asuntotarjonnasta, jotta asuinalueet eivät pääse eriytymään hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Monipuolinen asukasjakauma pitää kaupunginosat elävänä vuosikymmenten ajan.

Kokonaisuuden kannalta pelissä ei ole vähempää kuin Tampereen ja muiden kaupunkien tulevaisuus. Koronan myötä on käynyt selväksi, että ihmiset voivat nopeastikin arvioida sitä, millaisessa ympäristössä haluavat asua.

Etenkin etätyön lisääntyminen antaa ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden hakeutua paikkoihin, joissa elämänlaatu on parhaimmillaan. Silloin kaupungeissa kannattaa valita tie, jolla kaupungista tehdään elinvoimainen ja viihtyisä eri ihmisryhmille, ja tämän toteutuksessa ei voida viivytellä.

Jaakko Stenhäll

Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Tampereen apulaispormestari (vihr.)

18.11.2020 11:58

0 kommenttia

Lähetä kommentti