Hinnat ja vuokrat kertovat, että edelleen kaikki haluavat keskustaan: liikkeet, toimistot ja asukkaat. Kaikki eivät kuitenkaan keskustaan mahdu. Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan, joka sallii toimistojen muuttamisen asunnoiksi ja palvelujen uudelleen sijoittamisen, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Tuore IPCC-osaraportti löytää valtaisen kimaran ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yhteistä keinoille on, että tekemisellä on kiire, sillä tämä vuosikymmen on ratkaiseva, kirjoittaa Leena Brandt.
Vihreiden pitkäaikainen poliittinen tavoite toteutui Turussa maanantaina, kun kaupunki siirtyi pormestarien aikakauteen. Toiveena on, että uuden johtamismallin myötä kaupungin päätöksenteon avoimuus kasvaa ja poliittinen ohjausvalta vahvistuu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestariksi valittiin vihreiden Elina Rantanen.
2000-luvun hokemia on, että valta on siirtynyt valtioilta kaupungeille. Siinä ympäristössä, jota nyt rakennetaan, eletään toivottavasti vuosisatoja. Maalaiskunnissa tehdään toisenlaisia ratkaisuja, jotka ovat paikkakunnan tulevaisuuden kannalta ehkä vieläkin ratkaisevampia.
Yliopistokaupunkien menestys on johtanut muun maan vastaiskuun. Siksi meillä on lähihistorian kaupunkivastaisin ja tiedevastaisin hallitus. Se ei tiedä maamme kehitykselle hyvää.
Lajien sukupuutto on maailmanlaajuinen ongelma, ja Suomessakin lasketaan jo joka yhdeksännen lajin olevan uhanalainen. Tamperelainen luonnonsuojeluyhdistys Villi vyöhyke on laatinut toimenpideohjelman luontokadon torjumiseksi kaupungeissa. Luontoa ei pidä ainoastaan suojella ja ylläpitää vaan myös aktiivisesti kehittää ja innostaa kaupunkilaiset mukaan toimintaan.
Toistuvien pandemioiden uskottiin jo kääntävän kaupungistumisen suunnan. Tulikin rokotekehityksen vallankumous. Kaupunkeja ei tarvitse purkaa, mutta jälkensä pandemia niihin silti jättää. Jatkossa vain mukavat kaupungit menestyvät.
Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.
Pelko ihmisiä täynnä olevista julkisista liikennevälineistä ja liikunnan tarve ovat lisänneet pyöräilyä maailmanlaajuisesti. Pariisi avasi katuja pyörille, Amsterdam rajoitti autojen nopeuksia ja Yhdysvalloissa pyöräkauppa vilkastui.
Jännittääkö, miten Covid-19 pandemia muuttaa kaupunkien kehitystä, YIT:n Juha Kostiainen? Café Oden vieras pohtii näköalapaikalla, mihin suuntaan kaupungit nyt katsovat.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon