Kulutamme liikaa ja väärin - tänäänkin
Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.
Vuonna 2019 Jyväskylässä parodioitiin Black Fridayn kulutushysteriaa tekeytymällä tarjouksia metsästäviksi ostoszombeiksi. Kuva: Maris Grunskis / Shutterstock
Leena Brandt / Verde
Suomeenkin rantautunut Black Friday -kampanjointi höyryää tänään täydellä voimalla.Yhdysvalloissa ”musta perjantai” liittyy paikallisen kiitospäivän jälkeiseen kauppojen joulusesongin alkuun. Kiitospäivää ei meillä sentään vietetä, mutta kampanjointi tuo kauppoihin ainakin näennäisiä alennuksia, ja myyntiä varmasti kertyy. Verkkokauppa on tänä syksynä erityisessä suosiossa, sattuneesta koronasyystä.Talouden rattaat ovat muuten pyörineet hitaasti tänä vuonna. Valtiovarainministeriön syksyn talouskatsaus kertoo karua tarinaa: bruttokansantuote supistunee viime vuodesta 4,5 prosenttia.Korona on vähentänyt erityisesti yksityistä kulutusta, jonka romahdus toisella vuosineljänneksellä oli suorastaan historiallinen.Korona on myös vienyt monelta työn ja toimeentulon, ja samalla kulutusmahdollisuudet. Iso joukko suomalaisia on kuitenkin kerryttänyt säästöjään tänä vuonna, kun perinteiset rahareiät – kuten matkailu – ovat olleet poissa laskuista.Pitäisikö siis laittaa raha kiertämään vai elää edelleen säästöliekillä?Luonto-Liitto kehottaa viettämään tänään Älä osta mitään -päivää. Järjestö muistuttaa kulutushysterian vaaroista ja kehottaa pohtimaan kulutuksen ympäristövaikutuksia.
Worldwatch-instituutin mukaan nykyiseen kulutustasoon tarvittaisiin 1,3 maapallon luonnonvarat.
Yksi ostospäivä sinne tai tänne ei kesää tee, mutta kyllä nyt viimeistään on syytä pohtia kokonaisuudessaan kulutuksen kestävyyttä – sen on oltava niin ympäristön kannalta kuin eettisesti ja taloudellisestikin kestävää.Eväitä kestävään kulutukseen on tarjolla enemmän kuin koskaan. Avainsanoja ovat luonnonvarojen kierrätys, raaka-aineiden käytön minimointi ja tuotannon eettisyys.Tästä alkaa tulla jo mukava, jouluinen olo. Pukinkonttiin jotain kivaa ja kestävää, ehkä jopa kotimaassa tuotettua.Luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuutos eivät kuitenkaan päästä meitä näin helpolla. Kulutuskulttuurista – shoppailu on ihanaa! – on irrottauduttava ennen kuin on liian myöhäistä.Meidän pitäisi miettiä jokaisen hankinnan kohdalla, mikä on todellinen tarve, voisiko tuotetta lainata ja voisiko sitä korjata. Kestävä elämäntapa vaatii uutta ajattelua.
Tiedämmekö enää, mikä on kohtuullista? Osaammeko olla ilman, kuluttaa vähemmän, hidastaa ja yksinkertaistaa?
Entä bruttokansantuote? Korona on osoittanut pelottavalla tavalla, että olemme luoneet talouskasvusta helvetinkoneen, joka alkaa yskiä, jos lakkaamme ostamasta tavaroita ja palveluja. Samaan aikaan talouskasvu syö luonnonvaroja tavalla, joka on kestämätön. Yhtälö on mahdoton.Hyvinvointitutkimuksessa on päädytty siihen, että tiettyjen perustarpeiden jälkeen inhimillinen hyvinvointi perustuu muuhun kuin materiaan: huolenpitoon, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen.Tätä hyvinvointia meillä on tänä koronasyksynä, joulua odotellessa, hyvä vaalia.
