2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset ja mahalaskut – Tuomo Kondie

Kuva: Aaro Aho

Verden toimitus

Kuka?Tuomo Kondie

2020 pakettiin: Politiikan vuoden onnistumiset

Fridays for Future

Vain kahdessa vuodessa nuorten ilmastoliike Fridays for Future on kasvanut merkittäväksi ilmastopolitiikan toimijaksi. Ruotsalaisesta koululakosta on kasvanut kansainvälinen ruohonjuuritason liikkeiden monipuolisen toiminnan aktivistiverkosto. Edes korona ei ole pysäyttänyt vahvasti massamielenosoituksiin nojaavaa liikettä, joka on nopeasti kehittänyt verkkotoimintaansa pandemia-aikana. Johtajat ja tutkijat ympäri maailmaa kehuvat FFF:n vaikuttaneen merkittävästi uusien ilmastotavoitteiden kunnianhimoon samalla kun maailman suurimpiin yrityksiin kuuluva Amazon on listannut liikkeen uhaksi toiminnalleen – aktivistien itsensä suureksi iloksi. Liike onnistuu jatkuvasti kääntämään kritiikinkin voitokseen ja saattamaan kriitikot huonoon valoon, ja syy on selvä: on hankala sanoa tehokkaasti vastaan, kun tulevaisuudestaan huolissaan olevat nuoret vaativat päättäjiä pohjaamaan ilmastopolitiikkansa tieteeseen.

Suomen koronapolitiikka

Pandemia ei todellakaan ole vielä ohi ja kriisin hoitoon on liittynyt paljon virheitä, ongelmia ja valtavasti inhimillistä kärsimystä, mutta toistaiseksi Suomi näyttäisi selvinneen kriisistä verrattain hyvin. Koronakuolemia on ollut suhteellisen vähän ja talouskin on pärjännyt kriisissä muihin Euroopan maihin verrattuna hyvin. Luotto hallitukseen on edelleen vahvaa. Pandemiassa on kyse poikkeuksellisista ajoista, kriisitilasta, ja siten tehtyä politiikkaa tulee arvioida ennen kaikkea kriisistä selviytymisen kannalta. Päättäjien tärkein tehtävä on suojella kansalaisiaan kriisin vaikutuksilta. Joissain maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Brasiliassa, on kriisi sotkeutunut arvovaltakiistoihin ja valtataisteluihin, katastrofaalisin seurauksin. Suomessa nämä sudenkuopat on onneksi osattu laajemmassa kuvassa välttää, vaikka tiettyä kitkaa ja egojen törmäyksiä on täälläkin ollut nähtävissä.

Karjalaiset nuoret

Karjalaisen vähemmistön kohtaama syrjintä ja karjalaisten assimilaatiopolitiikka ovat aiheita, joista on pitkään vaiettu Suomessa. Asiasta ei juuri puhuta koulussa tai mediassa, eikä karjalaisilla ole mitään laillista asemaa. Karjalaiset nuoret ovat lähteneet tuota hiljaisuutta rikkomaan. 2020 on ollut karjalaisille nuorille järjestäytymisen vuosi. Aiempia epävirallisia verkostoja on rakennettu vahvemmiksi ja toimintatapoja kehitetty, ja toiminnasta tehty näkyvämpää ja monipuolisempaa. Nuoret esittelevät somessa kieltään ja kulttuuriaan ja tekevät sitä sivistystyötä, jonka suomalainen yhteiskunta on täysin laiminlyönyt. Nuoret luovat yhteistyöverkostoja sekä kansallisesti että yli rajojen, ja vaativat poliitikkoja kunnioittamaan karjalaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ja kääntämään assimilaatiopolitiikan päälaelleen. Me karjalaiset olemme olleet täällä aina, ja nuoret näyttävät nyt, ettei meitä enää voi vaientaa. 2020 pakettiin: Politiikan vuoden mahalaskut

Arkkipiispa Leo

Toukokuussa Long Play julkaisi pitkän jutun arkkipiispa Leon talous- ja työsuhde-epäselvyyksistä. Arkkipiispaan on liittynyt monia hämäriä työsuhdekuvioita ortodoksisessa kirkossa, ja hänen johtamansa Karjalan Kielen Seura on kadottanut kymmeniä tai satoja tuhansia euroja valtion karjalan kielen elvyttämiseen myöntämää rahaa. Vyyhdin paljastumisen myötä Karjalan Kielen Seura joutui Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen kohteeksi samalla kun entiset työntekijät perivät saataviaan oikeusteitse, ja syyskuussa seura julistettiin konkurssiin. Ortodoksisessa kirkossa taas leimahti julkinen ilmiriita arkkipiispa Leon ja metropoliitta Arsenin välille, ja heidät kutsuttiin Konstantinopolin patriarkan luokse nuhtelukäynnille. Arkkipiispan toimien epäselvyydet ovat jatkuneet vuosia, mutta herran vuonna 2020 kulissit romahtivat ja korttitalo kaatui. Leppoisan kansanmiehen imagoa rakentanut Leo on johtanut ortodoksisen kirkon riidan, jakaannuksen ja epäluottamuksen tilaan, ajanut karjalan kielen elvytysohjelman karille ja saattanut itsensä toimillaan pannaan karjalaisyhteisössä.

Suomen poliisi

Kulunut vuosi on näyttänyt poliisin pimeän puolen koko kansalle. Rasismia, väkivaltaisuutta ja yhteyksiä äärioikeistolaisiin radikaaliliikkeisiin ovat kehystäneet surkea viestintä. Tietoa ja kommentteja tapauksissa annetaan todella niukasti ja sisäiset selvitykset johtavat harvoin merkittäviin toimiin. On selvää, että poliisissa kytee merkittäviä rakenteellisia ongelmia. Organisaatiokulttuurissa on jotain todella pahasti vialla, jos se mahdollistaa ja sallii toistuvasti väkivaltaista ja vihamielistä käytöstä. Poliisi on se taho, jonka yhteiskunnassa tulisi kansalaisia suojella, ja siksi nämä ongelmat ovat erityisen vakavia. Kun kansalainen soittaa hätänumeroon, ei saa olla sattumankauppaa, saapuuko sieltä paikalle hätään vastaamaan asiallinen konstaapeli vai väkivaltainen natsi.

Suomen omistajaohjauspolitiikka

Hallitus on puheissaan ja ohjelmissaan asettanut paljon kunnianhimoisia tavoitteita yhteiskunnan kehittämiseksi, mutta valtionyhtiöt eivät näytä aina niitä muistioita saavan. Hallitus puhuu kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, ja samalla valtionyhtiö Fortum avaa uutta hiilivoimaa Saksaan, ja yhtiön päästöt ovat suuremmat kuin koko Suomella. Hallituksen puhuessa veronkierron kitkemisestä välttää Fortum aggressiivisella verosuunnittelulla maksamasta veroja omistajamaahansa. Politiikalta putoaa uskottavuus, jos valtion omistuksia ei osata nähdä osana politiikkaa. Oikea käsi sotkee minkä ehtii vasemman käden yrittäessä epätoivoisesti siivota perässä. Merkittävät yhteiskunnalliset uudistukset vaativat laaja-alaista yhteistyötä, eikä siihen kuvaan mahdu se, että valtionyhtiöt tekevät voittoa niillä ongelmilla, joihin politiikalla yritetään puuttua.